Opiskelijablogit yritysvastuusta

Fountain Park osallistui Turun ammattikorkeakoulun Corporate Social Responsibility -kurssille pitämällä vierailuluennon, jolla Anu Kokko kertoi yritysten sidosryhmäyhteistyöhön liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Osana kurssia opiskelijat kirjoittivat tekstin sidosryhmien osallistamisesta, ja Fountain Park julkaisee näistä teksteistä kolme osana vastuullisuusblogisarjaansa. Kirjoitukset ovat Le Thaon ”Follow-through is essential”, Jenna Lindénin ”Sitouta henkilöstöä Starbucksin tavoin” ja Henri Nybomin ”Kehittämiskutsut”.

Tervetuloa mukaan lukemaan ja kommentoimaan fiksujen nuorten näkemyksiä!

Le Thao: Follow-through is essential

Foutain Park Oy is an expert in management consultation. Through their virtual brainstorming, co-creation method, and crowdsourcing, they aim to bring the best wisdom of crowd into practice. Theirstakeholder dialogue has 3 main principles:

  • equality (not to let the loudest voice win)
  • generates concrete ideas
  • generates a full picture of the stakeholders’ expectations

In my opinion, our society will always change and the time when the small voice could earn the victory might come later when it becomes the loudest. Moreover, let’s imagine cooperation as an individual (Mbare, 2015), then as an individual, it must go crazy attempting to listen and satisfy all voices.

Cooperation will be in risk of explosion from the conflicts caused by the divergence in stakeholders’ interests and expectations. Simply, while owner and shareholders aims to maximize the profits and return on investment; whereas the other stakeholders (customers, suppliers, employees, regulators, and local communities) have eyes on other aspects, such as high salary, competitive market price, friendly environment production, etc.; which at some risk reduces the return benefits to the shareholders. Finally, as a person, we follow the strongest voice in our head; and as an organization, they decide upon the most powerful statement since it has the power to eliminate the rest.

Furthermore, follow-through is essential to any relationship, and certainly applies to relationships with stakeholders. It shows that stakeholder concerns and interests were heard, considered, and valued. It earns stakeholders’ commitment, trust and engagement. This is really important since it could give the company also a chance to widen their dialogue with stakeholders environmentally, socially, economically, and politically. It can also involve reporting on the process of stakeholder engagement itself, providing transparency about who was consulted or engaged on what topics, and with what results. As dialogue is a two-way communication, the stakeholders could hold back if they are not responded, or make it as spam if they do not feel involved to the survey.

Therefore, the company can add small hints in the emails or landing pages that their suggestions will be used. Also, it is possible that the company makes audience to be more emotionally involved in their answer. For example, in the survey, it could be include clear explanation of how importance the survey is and why their feedbacks are valued. Additionally, the company also has to be responsible to the promises and commitments which they made to their stakeholders. A withdraw of promises could lead to unexpectedly unhappy ending.

Kirjoittaja Le Thao opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa. Blogiteksti on osa Turun ammattikorkeakoulun Corporate Social Responsibility -kurssia.

 

Jenna Lindén: Sitouta henkilöstöä Starbucksin tavoin

Talouselämässä toukokuussa kirjoitetussa artikkelissa käsiteltiin Deloitten tekemää tutkimusta, jonka mukaan henkilöstön sitouttaminen koettiin maailmanlaajuisesti haasteellisena. Toimittaja Antti Lehmusvirta haastatteli Kauppalehden artikkeliin Questbackin Juhamatti Muuraiskangasta, jonka mukaan palautteen vastaanottaminen ja antaminen mahdollistaa johtamisen kehittämisen.

Starbucks loi useita vuosia sitten asiakaspalautteen keräämiseen tarkoitetun suositun My Starbucks Idea -sivuston. Palautekanava toimii Starbucksin mukaan idealla: ”Share. Vote. Discuss. See.” Asiakkaat saavat jakaa kehitysehdotuksiaan mihin tahansa Starbucksin toimintaan liittyen, joita muut asiakkaat voivat äänestää ja kommentoida ja parhaat ideat toteutetaan. Mielestäni loistava tapa sitouttaa asiakkaita.

Voisiko asiakaspalautteen keräämiseen luotua sivustoa käyttää myös yrityksen sisäisesti?

Idea olisi siis palautesivusto, joka on koko henkilökunnan käytettävissä ja jota voi jakaa osioihin esimerkiksi aihepiirien tai osastojen mukaan. Sivusto voi yksinkertaisimmillaan olla vaikka Facebook-ryhmän tyyppinen tila yrityksen intranetissä. Työntekijä voi käydä kirjoittamassa ideansa, jota muut voivat kommentoida ja painaa peukkua ylös tai alas. ”Palautelaatikkoon” jätetyt kommentit saavat olla vapaamuotoisia ja kaikenlaiset ideat ovat tervetulleita. Ideoita tai palautetta voisi jättää myös anonyymisti ja esimiehet ovat tietysti myös aktiivisesti mukana keskustelussa.

Palautesivusto voisi mahdollistaa sekä sisäisen että ulkoisen toiminnan kehittämisen. Aivan eri osastolla työskentelevällä työntekijällä saattaa hyvinkin olla esimerkiksi loistavia markkinointi-ideoita ja asiakaspalvelijat kuulevat päivittäin suoraa palautetta asiakkailta. Tällainen palaute ei usein taida saavuttaa johtoporrasta.

Tarkoituksena on, että kyseessä ei ole yksittäinen kysely vaan jatkuva palautekanava, jolla saadaan oikeasti aikaan tuloksia. Jaa. Äänestä. Keskustele. Näe.

Voisiko toimia?

Kirjoittaja Jenna Lindén opiskelee yrittäjyyttä Turun ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelmassa ja on kiinnostunut erityisesti henkilöstöjohtamisesta ja työhyvinvoinnista. Tämän lukuvuoden 2015-2016 hän opiskelee henkilöstöjohtamista ja kansainvälistä johtamista Iso-Britannian Southamptonissa. Blogiteksti on osa Turun ammattikorkeakoulun Corporate Social Responsibility -kurssia.

 

Henrik Nybom: Kehittämiskutsut

Minä ja me ovat ihmisen tärkeimmät prioriteetit. Muut tulevat aina perässä. Kun ihmisiä yritetään osallistaa jonkin toiminnan kehittämiseen, tulee asian koskettaa heitä henkilökohtaisella tasolla, mieluiten konkreettisesti. Ihminen ajattelee luontaisesti what’s it in for me -näkökulmasta.

Eri sidosryhmiä osallistettaessa, on kullekin ryhmälle osattava ensin kertoa miten he hyötyvät antamastaan panoksesta. Kutakin sidosryhmää tulisi lähestyä oikeasta tulokulmasta sen sijaan että muotoillaan yksi yhteinen kutsuhuuto kaikkiin suuntiin. Sijoittajat, työntekijät, asiakkaat, yhteistyökumppanit jne. näkevät toiminnan kukin omasta näkökulmastaan ja heitä kiinnostavat eri asiat. Tuotepalkinto tai ilmainen sisäänpääsy ei siis välttämättä ole sopiva kannustin joka tilanteeseen. Ihmisten osallistaminen on osattava segmentoida.

Kysymyksiä laadittaessa on syytä pohtia tarkoin mitä kysytään, keneltä kysytään ja kuinka kysytään. Jos lähestytään asiakkaita kertomalla että ”vastaamalla tähän helppoon kyselyyn joka kestää vain 15 minuuttia voimme tarjota sinulle jatkossa parempaa palvelua,” on jo lähtökohtaisesti ohjattu kelkka päin puuta. Tämä tapa sisältää nimittäin ainakin kaksi ongelmaa. Ensinnäkin, kenelläkään ei ole aikaa pysähtyä 15 minuutiksi täyttämään kyselyä. Toiseksi, kannustin ei voi olla se, että asiakas saa tulevaisuudessa parempaa palvelua. Digitalisaatio on tehnyt meistä malttamattomia. Palkinnon tulisi olla lunastettavissa heti kyselyyn vastattua, esimerkiksi alennus siirryttäessä kassalle, jos kysely toteutetaan ostotapahtuman yhteydessä.

Kun kehittämiskyselyn täyttää työntekijä, voi se olla hieman pidempi, mutta ei kuitenkaan 15 minuutin mittainen. Muuten siihen menee koko kahvitauko ja juorut jäävät jakamatta. Työntekijän näkökulmasta katsottuna kannustimena saattaa toimia se, että hänen työympäristöään pyritään kehittämään mielekkäämmäksi. Muutoksen on tapahduttava kuitenkin kvartaalin tai parin kuluttua eikä seuraavan viiden vuoden aikana.

Avain onnistumiseen piilee siinä, miten hyvin osaa asettua eri sidosryhmien saappaisiin. Maalaisjärki voi toimia urbaanissakin ympäristössä.

Kirjoittaja Henrik Nybom opiskelee yrittäjyyttä Turun ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelmassa ja on kiinnostunut varsinkin konseptoinnista, sinisistä meristä sekä jaetun arvon luomisesta. Blogiteksti on osa Turun ammattikorkeakoulun Corporate Social Responsibility -kurssia.

 

 

Anu Kokko

Anu tekee Fountain Parkissa asiakastyötä sekä julkisen sektorin että yritysasiakkaiden parissa. Yritysvastuu on hänen erikoistumisalueensa.

”Inspiroidun kiinnostavista ihmisistä ja heidän haasteistaan. On aina yhtä innostavaa elää mukana prosessissa, jossa joukkojen viisaus valjastetaan auttamaan johtamisen arjessa. Tyytyväinen asiakas on oikeasti se paras palkinto tehdystä työstä.”

Suosittelemme

Pönötyksestä viritykseen – näin alkuun hallitustyön uudistamisessa!

Uusimman tutkimukseni tulokset* kertovat karulla tavalla, että strategioita uudistettaessa johtamisen uudistaminen ja hallituksen oman toiminnan uudistaminen tahtovat unohtua. Tuloksena on uljas uusi strategia, mutta… Lue lisää

Kenen ääni kuuluu?

Yhä enenevässä määrin ihmiset odottavat kuulluksi tulemista, vuorovaikutusta ja mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin sekä kansalaisena että työpaikallaan. Päätöksentekoprosessien tulee kestää läpivalaisua, ja niihin… Lue lisää

5 syytä, miksi strategia ei toteudu

Monissa organisaatioissa pohditaan syitä miksi strategia ei toteudu. Esimerkiksi strategiaan kirjattu alansa menestyjäyritykseksi haluaminen ei vielä riitä, vaan matka sinne vaatii pitkäjänteistä ja kurinalaista… Lue lisää

Rakasta asiakaspalautetta – se auttaa sinua kehittymään

Asiakaspalautteen avulla voit ymmärtää mihin asioihin resurssit kannattaa milloinkin laittaa. On tärkeä tiedostaa, että oma ymmärrys on rajallinen ja että kehittämistarpeille sokeutuu. Siksi systemaattinen… Lue lisää

5 syytä, miksi strategiaa ei muisteta

Strategiaa pidetään yhtenä tärkeimmistä organisaatioiden johtamisen työkaluista. Miksi kuitenkin yhä edelleen usein käy niin, että strategiaa ei muisteta? Lue lisää

Oodi avoimuudelle – varmista avoimuus strategiasi arvona!

Avoimuudesta kiinni pitävät löytävät uusia mahdollisuuksia menestyä. Tutkimustulosten laadun on todettu parantuvan mitä suurempi osa tutkimus- ja innovaatioprosessia pidetään avoimena. Lue lisää