Osaamisen mittaamisen ja vertailun sietämätön vaikeus

Pisa-tulokset julki: Suomi pudonnut matematiikassa 10 sijaa yhdeksässä vuodessa” YLE 3.12.2013

OECDn koulutusvertailu ei mairittele Suomea” HS 25.11.2015

Suomalainen koulutus puhututtaa toreilla ja käytävillä. Media tuottaa viiltävää analyysiä kirkuvin otsikoin. On hämmentävää, että otsikot harvoin kertovat edes kärkeä erilaisten tutkimusten löydöksistä. Yhteismitattomuuden määrä on huikea, katsoipa osaamisen mittaamista mistä suunnasta tahansa. Otsikoiden, keskiarvojen ja yleistysten katvealueille jää paljon todellista hyvää, ja näin ollen myös epäkohtia, joihin olisi syytä välittömästi puuttua. Tieto ja viestintä ovat miltei aina intressikeskeisiä – se kuka sanoo, viittaa jo siihen mitä sanotaan. Myös se mitä ei sanota, on valintaa.

Vertailukulttuuri vie kalatkin vesistä

Ihminen on totutetaan vertailuun jo paljon ennen syntymäänsä. Kehitys kulkee tällä käyrällä, tässä on poikkeamaa, tässä mennään linjassa. Kouluarvioinneissa on käytetty perinteisesti normaalijakaumaa – jos joku on hyvä, jonkun on oltava huono, ja päin vastoin. Vertailemme keskenään kouluja – pian on taas se aika vuodesta, jolloin näemme mihin järjestykseen lukiot asetellaan. Oppilaitokset markkinoivat rekrytointikampanjoissaan itseään vertailemalla työllistymistä, kansainvälistymistä tai verkostokumppanuuksia.

Koulutus, jos mikä, on aina syvästi kulttuurisidonnaista ja juuriltaan kiinni menneessä. Olen osallistunut koulutusvientihankkeissa useisiin keskusteluihin, jossa on yritetty pelkistää mikä meillä on hyvää ja miksi se on niin hyvää. Monissa tilanteissa on ollut todella neuvoton olo. Kysymyksiin ei ole oikeita vastauksia, on vain tulkintoja, näkemyksiä ja mietteitä oman tietämys- ja kokemuspiirin sisältä. Menestyksen analyysi edellyttää kontekstin tuntemista – se mikä toimii meillä, ei toimi välttämättä Latinalaisessa Amerikassa. Se mistä me olemme tulleet tähän, on eri matka, kuin se mikä on Ruotsissa tehty. Siksi vertaileminen on lähes mahdotonta. Eikä se välttämättä johda mihinkään.

Produktista prosessiin – onko muita vaihtoehtoja?

Monet keskustelut viisaiden koulutusalojen asiantuntijoiden ja todentajien kanssa ovat johtaneet ajattelemaan, miten tärkeä on keskittyä osaamisen kehittämisen prosessiin. Kun maallemme ollaan nyt tekemässä uutta opettajankoulutusta, tärkeätä ei ole pilkkujen paikka vaan se prosessi, jolla uutta luodaan. Mitä useammat ihmiset saavat olla mukana sitä kehittämässä, sitä varmemmin maamme ja koulutusalojemme ja -tasojemme moninaisuus tulee huomioiduksi. Asiantuntijatieto on toki tärkeää ja jopa keskeistä, mutta sen ohella tarvitaan myös laajaa kokemuksen rintaääntä. Totuus ei välttämättä asu ihmisessä vaan ihmisten välillä. Ja tähän tarvitsemme laajaa yhteiskehittämistä, todellista ja kiihkotonta kollaboraatiota.

Aiheesta lisää:

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? Verkkoaivoriihen tulosyhteenveto

OKM:n verkkoaivoriihi: Tohtoreiden verkosto-osaaminen, tiimityö, asiantuntijuus sekä pirstaleisten urateiden yhdistäminen tulevaisuudessa tärkeää

Valtakunnallinen koululaiskysely: Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen

 

 

 

 

Tuomo Lähdeniemi

Tuomo toimii Fountain Parkissa varatoimitusjohtajana ja on perustajaosakas. Hän vastaa Fountain Parkin johtoryhmässä myynnistä ja markkinoinnista. Hänen erikoistumisaluettaan on opetustoimen strateginen kehittäminen.

Suosittelemme

Pieni Suomi – suuri koulutusosaaminen

Pitkän koulutusalan urani aikana olen päässyt Suomen opetussektorin sisällä katsomaan ja kehittämään suomalaista koulutusmaailmaa. Nyt katselen maailmaan elinkeinoelämän näkökulmasta ja strategiatyön kehittäjänä. Suomi on… Lue lisää

Uudista strategian tekemisen tavat

Nyt jos koskaan on valintojen aika. Tämän päivän (24.8.) Kauppalehti kertoo, että vienti ei vedä, Kiinan talousongelmat kasvavat ja pörssin alamäki kiihtyy. Vaikeina aikoina… Lue lisää