Strategista kehittämistä koulutukseen ja tutkimukseen

Suomen koulutusjärjestelmä on PISA-tutkimuksessa menestymisen ansiosta hyvin tunnettu maailmalla. Hyvistä kokemuksista voi ottaa oppia muidenkin maiden koulutusjärjestelmien kehittämisessä. Fountain Park järjesti aiheesta seminaarin 8.11.2016 Berliinissä Pohjoismaiden suurlähetystössä.

Tilaisuudessa puhuivat Helsingin yliopiston opettajakoulutuslaitoksen johtaja Jari Lavonenlähetystöneuvos Saija Nurminen ja Fountain Parkin Tuomo Lähdeniemi.

Saija Nurminen tiivistää seminaarin sisältöä blogikirjoituksessaan, joka kuvaa Suomen koulutusjärjestelmän visiota.

Suomen koulutusjärjestelmä

Suomen tulevaisuuden visio on, että Suomi on maa, jossa jokainen haluaa oppia uutta koko ajan. Suomi on kärkimaa nykyaikaisen opetuksen ja oppimisen kehittämisessä. Haluamme myös toimia uusien pedagogiikkojen ja digitaalisen oppimisen testaajana.

  • Suomalaiset ovat arvostaneet koulutusta jo pitkään.
  • Koulutus on edistyksen, vaurauden ja hyvinvoinnin edellytys.
  • Ollakseen globaalisti kilpailukykyinen ja kukoistaakseen kansakuntana, tarvitsemme hyvin koulutetun väestön.
  • Korkealaatuinen koulutus on innovatiivista ja tehokasta, ja se täyttää elinikäiset ja laajat yksilölliset sekä yhteiskunnan ja talouden tarpeet. Haluamme tämän kaiken.

Suomen koulutusjärjestelmästä ja hyvistä oppimistuloksista ollaan oltu kiinnostuneita kansainvälisesti ensimmäisestä hyvästä PISA-sijoituksesta saakka. Hyviä tuloksia ei kuitenkaan saavuteta yhdessä yössä. Järjestelmän kehittäminen siihen mitä se on nyt, on kestänyt vuosikymmeniä.

Koulutusjärjestelmämme on sekoitus kansallisia ja kansainvälisiä ideoita, kulttuureja ja historiaa, sekä visio tulevaisuudesta. Koulutuspolitiikka ovat innovaatioiden ja johdonmukaisen päätöksenteon tulosta.

Keskeiset rakennuspalikat ovat:
Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus

  • Koulutus on maksutonta esiopetuksesta korkeakoulutukseen. Koulutuksen järjestäjien on tarjottava oppimateriaali, lämmin ateria joka päivä, oppilaiden terveys- ja hyvinvointipalvelut ja koulukuljetus.
  • Vaihtelu osaamisessa eri koulujen oppilaiden välillä on yksi pienimmistä maailmassa. Sosioekonomisen taustan vaikutus oppimisen tuloksiin on myös huomattavasti pienempi kuin muissa maissa.
  • Yhtäläiset mahdollisuudet ovat välttämättömiä maalle, jossa pieni väestö. Haluamme kaikkien menestyvän, sillä meillä ei ole varaa vähempään.

Opettajat ovat keskeisessä asemassa
Opettaja on erittäin arvostettu ja luotettu ammatti. Suomessa opettajilta vaaditaan maisterin tutkinto. Opettajat ovat melko autonomisia jokapäiväisessä työssään, sillä opetussuunnitelmat vain osoittavat tavoitteet, mutta ei määrää miten ne saavutetaan.
Opettajilla on keskeinen rooli auttaa uusia sukupolvia oppimaan tarvittavat taidot toimivaltaiseksi kansalaisten muuttuvassa maailmassa.
Opettajilta myös vaaditaan paljon. Uudistamme opettajankoulutusta ja opettajien elinikäistä oppimista.

Painopiste on oppimisessa

  • Esimerkiksi lyhyt koulupäivä on hyvä oppisen kannalta, vaikka se ei ole yhtä kätevää työssäkäyville vanhemmille.
  • Oppilaskeskeinen oppiminen. Oppilaalta ei odoteta sitovia päätöksiä varhaisessa vaiheessa, jotka poissulkevat vaihtoehtoja jatkosta.
  • Koulutuksen laatu on määritelty lainsäädännöllä, jotka määräävät pätevyysvaatimukset ja opetussuunnitelman. Opetuksen korkea laatu voidaan saavuttaa ilman ohjausmekanismia. Poliittiset valinnat perustuvat faktoihin ja tutkimukseen. Luottamuksen ja ammattitaidon välillä on vuorovaikutusta. Kumpi tulee ensin?
  • Koulutusjärjestelmää on tarpeen uudistaa jatkuvasti ja proaktiivisesti. Nykyinen hallitus on sitoutunut toteuttamaan useita uudistuksia, jotka vaikuttavat kaikilla koulutusasteilla:
  • Digitaalinen harppaus, koska olemme sitoutuneet hyödyntämään oppimistutkimuksen ja ICT:n viimeisimpiä suosituksia.
  • Osittain digitalisoinnin takia, urheilua ja liikuntaa lisätään. Tutkimukset ovat osoittaneet, että oppimistulokset ovat paremmat luokissa, joissa liikunta on olennainen osa normaalia koulupäivää.
  • Vieraiden kielten opiskelu tulee aloittaa nykyistä aikaisemmin. (Huom. Suomessa aloitetaan 7-vuotiaana, mikä on myöhään verrattuna kansainvälisiin standardeihin.)

Koulutus sisältää tietysti myös ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen. Tämä on haaste koko maailmassa: miten varmistetaan, että nuorilla on riittävät taidot ja osaamisen onnistuneen uran ja hyvän elämän rakentamiseksi myös tulevaisuudessa.

Olemme hyvin ylpeitä koulutusjärjestelmästämme, mutta sitä on mahdotonta kopioida tai siirtää sellaisenaan maasta toiseen. Tämä ei kuitenkaan estä meitä jakamasta osaamistamme ja parhaita käytäntöjä tai lainaamasta ideoita.

Tilaisuuden esitykset:

Jari Lavonen _New-national-aims-for-teacher-education-in-Finland (pdf)

Tuomo_Lahdeniemi_new-innovation-in-education-11-2016 (pdf)

 

 

 

Saija Nurminen

Saija Nurminen toimii lähetystöneuvoksena Suomen suurlähetystössä Berliinissä.

Suosittelemme

Benchmarkaa myös tarinaa ja rakenna menestysstrategiasi!

Menestystarinan ymmärtäminen auttaa meitä ymmärtämään sitä, että olemme täällä Suomessa koulutusviennin osaltamme vasta tarinamme alkumetreillä. Perusasiat on syytä laittaa kuntoon, ja tähdätä pitkäjänteisesti ja… Lue lisää

”No, tämähän ei koske meitä” – vai koskeeko? Varo strategista sokaistumista!

Joskus mietin, mikä aiheuttaa organisaatioissa strategisen sokaistumisen muutokselta. Eräs suurimpia muutoksia on kohtaamassa yliopistoja. Tämän tulevaisuuskuvan kuultuaan eräs ylimmän johdon edustaja tokaisi: ’No, tämähän… Lue lisää

Miten ideointi kannattaa tehdä?

Ideointia voi tehdä monilla tavoilla. Kohteena voi olla vaikkapa palvelun kehittäminen, henkilöstötyytyväisyys, asiakaskokemus tai uusi strategia. Teemasta riippumatta ideointia tehdessä kannattaa ottaa huomioon muutamia… Lue lisää