6 yritysvastuun keskustelunaihetta Suomessa

Internet on pullollaan globaaleja trendilistoja. Mitä Suomessa tapahtuu? Keräsin seuraavaan kuusi asiaa, jotka ovat tulleet esille kevään aikana eri medioissa, tapahtumissa ja keskusteluissa yritysvastuuihmisten kanssa.

1 Tarkoituksen löytäminen

Start with Why –kirjan kirjoittajan ja tarkoituksen peräänkuuluttajan Simon Sinekin ajatusmaailma on lyönyt hyvin läpi suomalaisessa yritysvastuukentässä. Tarkoitus, eli konsulttikielellä purpose on löydyttävä.

Harva haluaa työpaikkaa yrityksestä, jonka tavoitteena on kasvattaa omistajan arvoa. Epäilemättä työvoimaa riittää niillekin, mutta parhaimmat osaajat, asiakkaat ja yhteiskumppanit valitsevat toisin.

2 Raportoinnista tekemiseen

Yritysvastuutyön painopiste siirtyy raportoinnista liiketoiminnan tukemiseen. Näinhän se markkinointimateriaaleissa on jo kirjoitettu, mutta jatkossa korulauseet eivät riitä. Miten yritysvastuu tukee ja integroituu strategiaprosessiin, myyntiin, markkinointiin jne.?

Mielenkiintoista on nähdä, mitä tämä tarkoittaa yritysvastuutyön tekijöiden kannalta? Käykö niin, että raportoinnin osaajat löytävät oman tonttinsa ja liiketoiminnan tukijat omansa?

Alihankintaverkoston hallinnan tarpeen myötä raportointiasioiden on jatkossakin oltava kunnossa. Compliance-tasosta ei voida tinkiä ja tästä on kyettävä kertomaan täsmällisesti.

3 Yhteistyö, verkottuminen ja co-creation

Jaetun arvon (shared value) luominen edellyttää yhteistyötä organisaatioiden ulkopuolisten toimijoiden kanssa ja uudenlaisten arvoketjujen luomista. Ylipäätään eri toimijoiden välisen yhteistyön voi ennakoida kasvavan.

4 Yritysvastuu herättää pohtimaan uusia liiketoimintamalleja

Kestävän kehityksen mukaiset kierto- ja jakamistalouden toimintatavat luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toisaalta vahingoittavat nykyisiä liiketoimintoja.

Kiertotalouden mahdollisuuksiin on tarttunut mm. vuokramattoja tarjoava Desso, joka on saavuttanut yleisen hyvän lisäksi kustannusedun kilpailijoihin nähden. Tämä näkyy suoraan tilinpäätöksen molemmissa päissä.  Dessoon voi tutustua täällä http://www.desso.com/c2c-corporate-responsibility/cradle-to-cradle/

Käyttötavarakaupan puolella uusia malleja vasta haetaan. Mielenkiintoista on seurata minkälainen on tulevaisuuden kauppa? Tuleeko kaupan palveluihin lisää nimenomaan palveluja tai vaikkapa mahdollisuus tavaroiden vuokraukseen? Helsingin Sanomat kirjoitti viikonloppuna fiksun jutun jakamistaloudesta http://www.hs.fi/paivanlehti/30052015/a1432868993729

5 Arvot tuovat ryhdin yritysvastuutyöhön

Walk the talk! Yritysvastuu vie yrityksen arvot käytäntöön. Jos yritys julkistaa arvostavansa monimuotoisuutta ja tasapuolisuutta on syytä pohtia, kuinka se näkyy esimerkiksi rekrytoinneissa.

Miten tämä näkyy sinun yrityksessä?

6 Yritysvastuu on koko yrityksen asia

Yritysvastuu toteutuu arjen tekojen kautta ja on siten koko yrityksen asia. Useimmissa yrityksissä tähän on vielä matkaa.

Esimerkiksi yritysvastuutapahtumissa osallistujajoukko muodostuu lähinnä viestintä- ja yritysvastuuihmisistä sekä saman alan konsulteista. Jatkossa mukaan on saatava enemmän myös liiketoimintojen ja eri funktioiden edustajia. Sama pätee yrityksen sisäiseen yritysvastuutyöhön.

Kokonaan toinen asia on, miten saada asiakkaat tekemään vastuullisia valintoja. Kuinka yritys voi auttaa asiakasta oikeassa valinnassa?

  1. Muita suomalaisia trendilistoja:

Hyvän kuvan suomalaisesta yritysvastuukentästä saa Ratkaisun paikka –seminaarin verkkosivuilta. Täältä löyty myös useimmat tilaisuuden esitykset: http://www.ratkaisunpaikka.fi/ohjelma

Sitran yleisemmät globaalit muutostekijät:

http://www.sitra.fi/uutiset/maailma-muuttuu-pysyyko-suomi-karryilla

Suosittelemme

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus kirkastuu kaikki sidosryhmät mukaan ottavassa dialogissa

Osaamisen varmistaminen kysyy yhteistä tahtotilaa Kolmekymmentä vuotta sitten aloitin työskentelyn organisaatiossa, jossa tehtäväni oli edistää koulutuksen työelämäyhteyksiä kaikilla tasoilla. Asenneilmapiiri 1980-luvun loppupuolella ei ollut vielä kovinkaan yhteistyömyönteinen – ei puolella eikä… Lue lisää!

Maakuntastrategia syntyi tärkeimpien sidosryhmien tuella

Kanta-Hämeen maakuntastrategia sai tukea maakunnan tärkeimpien sidosryhmien ideoista verkkoaivoriihessä keväällä 2018. Sidosryhmät osallistuivat strategian kehittämiseen pohtimalla maakunnan vahvuuksia, arjen iloja sekä asukkaiden hyvinvointia tukevia tekijöitä. Haastattelimme Hämeen liiton muutosjohtaja… Lue lisää!

Kunnanjohtajan vierasblogi: Osallistamalla lääkettä demokratiavajeeseen

Tulevaisuudentutkija Alvin Toffler julkaisi 1970 -luvun alussa kirjan Future Shock. Hän ennusti internetin laajan leviämisen ja mm. sen, että tiedosta tulee vahvojen yhteiskuntien liikkeellepaneva voima, joka nousee arvossaan työvoiman ja materiaalien rinnalle. Toffler pohti demokratian kriisin olemusta… Lue lisää!

Terveet tilat kehittyvät luottamuksen ja viestinnän avulla

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS:in ja Kiinteistöalan koulutuskeskus Kiinkon Terveet tilat -selvitykseen osallistettiin OAJ:n sekä Tehyn jäsenet ideoimaan ratkaisuja tukemaan terveitä työtiloja sekä tunnistamaan niitä estäviä tekijöitä. Millä konkreettisilla teoilla ratkaistaan sisäilman ongelmat… Lue lisää!

Tulevaisuudentutkijan opit: näin luot menestystä muutosnopeudesta ja kompleksisuudesta huolimatta

Muuttuva toimintaympäristö haastaa yrityksiä yllättävistäkin suunnista. Pyysimme tulevaisuudentutkijaa, tohtori Leena Ilmolaa, jakamaan oppinsa siitä, miten yritykset menestyvät epävarmuuden maailmassa ja kääntävät muutokset menestykseksi.   Olen yrittänyt ymmärtää epävarmuuden olemusta viimeiset… Lue lisää!

Kunnanjohtajan vierasblogi: Osallistamisen prosessi voimaannuttaa koko kuntaa

Kirjoitin 70-luvulla yläasteella aineen, joka päättyi havaintoon, että 40-vuoden päästä yhteiskuntaamme johdetaan kumiaivoilla, jotka ovat joustavat ja toimivat vuorokauden ympäri hyödyntäen kaikkea maailmallista tietoa. Sain aineesta nelosen ja paperin kulmaan oli kirjoitettu ”Ei maailma voi 40-vuoden… Lue lisää!