#Agenda2030 – Yritykset tarttuvat aktiivisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG)

Metsä Group, Nokia ja tanskalainen Danfoss tekevät jo työtä YK:n uusien kestävän kehityksen tavoitteiden parissa. Otimme yhteyttä näihin yrityksiin ja kysyimme, mitä SDG:t (Sustainable Development Goals) heille merkitsevät. 

Mistä SDG:ssä on kyse?

YK:n jäsenmaat sopivat syyskuun lopulla uusista kestävän kehityksen tavoitteista (SDG:t) ja toimintaohjelmasta. Niiden on tarkoitus ohjata kestävän kehityksen edistämistä seuraavat 15 vuotta – aina vuoteen 2030 asti. Tavoitteena on äärimmäisen köyhyyden poistaminen sekä kestävän kehityksen turvaaminen talouden, ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta.

Kehitysohjelma tai -agenda on kunnianhimoinen ja se koostuu 17 päätavoitteesta ja 169 alatavoitteesta. Toisin kuin edeltäjänsä eli YK:n vuosituhattavoitteet, SDG:t koskevat kaikkia – eivät vain kehitysmaita. Edeltäjistään poiketen ne haastavat myös vahvasti yritykset mukaan työhön.

Tavoitteista on siis sovittu hallitusten tasolla, mutta niiden saavuttaminen riippuu paljon siitä, miten eri toimijoiden – hallitusten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan – yhteistyö onnistuu. Globaalit haasteet tarvitsevat myös bisneslähtöisiä ratkaisuita, uusia innovaatioita ja teknologioita.

Yritysten tavoitteena tulisikin olla paitsi oman liiketoimintansa negatiivisten vaikutusten minimointi, myös positiivisten vaikutusten maksimointi: kokonaan uudenlaisten ratkaisuiden löytäminen kiperiin globaaleihin ongelmiin. Yrityksiä kannustetaan hyödyntämään tavoitteita viitekehyksenä silloin, kun ne arvioivat oman toimintansa vaikutuksia, asettavat kunnianhimoisia tavoitteita ja kommunikoivat läpinäkyvästi työnsä tuloksista.

Yritysten työtä helpottamaan on laadittu SDG Compass -työkalu, joka auttaa yrityksiä muun muassa tunnistamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, edistämään yritysvastuutyön arvoa ja tiivistämään suhteita sidosryhmiin. SDG:t voivat toimia myös yhteisesti jaettuna ja samalla tavoin ymmärrettynä kielenä, joka auttaa yrityksiä viestimään johdonmukaisesti ja tehokkaasti eri sidosryhmiensä kanssa.

Tärkeää on myös se, että edistäessään kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista yritykset samalla varmistavat omalle liiketoiminnalleen elinkelpoista toimintaympäristöä. Yritykset eivät menesty epävakaissa yhteiskunnissa. SDG:t pyrkivät edistämään globaalisti sääntöihin perustuvia markkinoita ja rahoitusjärjestelmiä sekä ei-korruptoitunutta hyvää hallintoa. Nämä ovat myös kaiken menestyvän yritystoiminnan perusedellytyksiä.

Edelläkävijät toimivat jo

Joulukuisessa Global Compact Nordic Networkin kokouksessa Helsingissä oli kiinnostavaa huomata, että monet yritykset ovat jo nyt, muutamassa kuukaudessa, ottaneet YK:n tavoitteet omikseen. Yritysten esityksissä näkyi useita hienoja esimerkkejä siitä, miten edelläkävijät sovittavat YK:n tavoitteita omiin viitekehyksiinsä.

Mutta mistä tässä nopeassa omaksumis- ja soveltamishalussa oikeastaan on ollut kyse? Tarjoavatko YK:n tavoitteet yritysten mielestä uudenlaisen ja selkeän viestinnällisen formaatin omien vastuullisuusasioiden esittelyyn? Vai onko yrityksissä jo ehditty syvemminkin pureutua siihen, miten tavoitteet aidosti implementoidaan ohjaamaan tekemistä sekä suhteessa ulkoisiin sidosryhmiin että omaan liiketoimintaan? Millaisena yrityksissä nähdään kestävän kehityksen tavoitteiden merkitys tulevaisuudessa?

Otimme yhteyttä muutamaan yritykseen ja kysyimme nämä mieltämme askarruttamaan jääneet kysymykset.

Nokia näkee vaikutuksensa ja mahdollisuutensa laajasti

Nokian Timo Kolehmainen (Head, Corporate Responsibility) korostaa, että parasta tavoitteissa on se, että ne on ylipäätään saatu aikaan. Se, että 193 maan hallitukset ovat pystyneet sopimaan yhteisistä tavoitteista, on kestävän kehityksen ja koko maapallon tulevaisuuden kannalta tärkeää.

Nokian näkökulmasta Kolehmainen näkee tavoitteet hyvänä tapana kertoa yrityksen vastuullisuuteen liittyvistä asioista. Nokia on jo verrannut ja linkittänyt omia fokusalueitaan YK:n tavoitteisiin, ja tunnistaa omalla toiminnallaan olevan vaikutuksia kaikissa osa-alueissa.

”Yhtenä selvästi tärkeimmistä tavoitteista Nokian kannalta korostuu tavoite 9, joka painottaa innovaatioiden roolia.”

Danfoss työstää uusiksi strategiansa

Tanskasta tavoitimme Danfossin johtajan Flemming Lynge Nielsenin. Danfoss on aloittanut kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyen perusteellisen työn, jonka tavoitteena on integroida SDG:t yrityksen kestävän kehityksen strategiaan tai jopa muotoilla koko strategia uusiksi YK:n tavoitteiden pohjalta.

“Integrating the SDG’s with our Sustainability Strategy will not only make the internal and external communication of the link between our business and the global priorities easier; it will also enable Danfoss to put even more focus on those of the company’s activities and products that make a difference to the world. As a provider of products that are part of the solution to e.g. global warming, it is important for us to tie the SDG’s together with our internal priorities.”

Flemming Lynge Nielsen huomauttaa myös, että YK:n tavoitteet ovat yritysten näkökulmasta paljon käyttökelpoisemmat kuin esimerkiksi Global Compactin laajasti muotoillut ja yleiset periaatteet.

“- – Global Compact has been more a set of good intentions than a real set of goals for a company to aim for. The SDG’s will enable companies to focus their activities and most of all be able to explain what they are doing and especially in which areas they are not taking action. We will thereby get closer to the principles of ´Comply or explain´ applied within Human Right Compliance.”

Metsä Group mäppäsi biotuotetehtaansa toiminnan suhteessa tavoitteisiin

Myös suomalainen metsäteollisuus on viime vuosina elänyt isoa murrosta. Vastuullisuus on alalla kriittinen menestystekijä, ja yksi YK:n tavoitteisiin nopeasti reagoinut yritys on Metsä Group.

Riikka Joukio, joka vastaa Metsä Groupissa yritysvastuusta ja kestävästä kehityksestä näkee, että YK on nyt onnistunut työssään. Tavoitteet ovat riittävän yksinkertaiset, konkreettiset, toimialariippumattomat ja ymmärrettävät.

”Kestävän kehityksen tavoitteet helpottavat yrityksen toimien ja tavoitteiden linkittymistä laajempiin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin. Biotuotetehtaan kaltainen ainoastaan uusiutuvia polttoaineita käyttävä tehdas on ilmaston kannalta hyvä asia. Tehtaan tuottamat monenlaiset biotuotteet vastaavat kestävän kulutuksen haasteeseen”, arvioi Joukio.

YK:n uudet tavoitteet eivät sinänsä välttämättä muuta Metsä Groupin prioriteetteja. Kestävän kehityksen olennaisuusmäärittely päivitettiin vuonna 2014 ja sen tuloksena valittiin neljä painopistealuetta.

”Olemme verranneet omia tavoitteitamme kestävän kehityksen tavoitteisiin ja ne ovat hyvin linjassa. Lisäksi olemme mäpänneet uuden biotuotetehtaan toiminnan suhteessa tavoitteisiin”, selittää Joukio. ”Tekemämme valinnat ovat edelleen valideja”.

Tavoitteena on kuitenkin tänä vuonna perehtyä teemaan syvemmin ja katsoa tarkemmin, miten Metsä Group voi kokonaisuudessaan käyttää tavoitteita omassa toiminnassaan. Liiketoiminnan näkökulmasta olisi ihanteellista, jos kestävän kehityksen tavoite voisi olla jopa myyntiargumentti tuotteelle.

”YK on nyt saanut aikaiseksi jotain hienoa, ja tästä meidän on hyvä jatkaa”, Joukio summaa.