Osaamisen mittaamisen ja vertailun sietämätön vaikeus
Osaamisen mittaaminen tuntuu haastavalta, mutta onko sen oltava sitä?
Suomalainen koulutus puhututtaa toreilla ja käytävillä. Media tuottaa viiltävää analyysiä kirkuvin otsikoin. On hämmentävää, että otsikot harvoin kertovat edes kärkeä erilaisten tutkimusten löydöksistä. Yhteismitattomuuden määrä on huikea, katsoipa osaamisen mittaamista mistä suunnasta tahansa. Otsikoiden, keskiarvojen ja yleistysten katvealueille jää paljon todellista hyvää, ja näin ollen myös epäkohtia, joihin olisi syytä välittömästi puuttua. Tieto ja viestintä ovat miltei aina intressikeskeisiä – se kuka sanoo, viittaa jo siihen mitä sanotaan. Myös se mitä ei sanota, on valintaa.
Vertailukulttuuri vie kalatkin vesistä
Ihminen on totutetaan vertailuun jo paljon ennen syntymäänsä. Kehitys kulkee tällä käyrällä, tässä on poikkeamaa, tässä mennään linjassa. Kouluarvioinneissa on käytetty perinteisesti normaalijakaumaa – jos joku on hyvä, jonkun on oltava huono, ja päin vastoin. Vertailemme keskenään kouluja – pian on taas se aika vuodesta, jolloin näemme mihin järjestykseen lukiot asetellaan. Oppilaitokset markkinoivat rekrytointikampanjoissaan itseään vertailemalla työllistymistä, kansainvälistymistä tai verkostokumppanuuksia.
Koulutus, jos mikä, on aina syvästi kulttuurisidonnaista ja juuriltaan kiinni menneessä. Olen osallistunut koulutusvientihankkeissa useisiin keskusteluihin, jossa on yritetty pelkistää mikä meillä on hyvää ja miksi se on niin hyvää. Monissa tilanteissa on ollut todella neuvoton olo. Kysymyksiin ei ole oikeita vastauksia, on vain tulkintoja, näkemyksiä ja mietteitä oman tietämys- ja kokemuspiirin sisältä. Menestyksen analyysi edellyttää kontekstin tuntemista – se mikä toimii meillä, ei toimi välttämättä Latinalaisessa Amerikassa. Se mistä me olemme tulleet tähän, on eri matka, kuin se mikä on Ruotsissa tehty. Siksi vertaileminen on lähes mahdotonta. Eikä se välttämättä johda mihinkään.
Produktista prosessiin – onko muita vaihtoehtoja?
Monet keskustelut viisaiden koulutusalojen asiantuntijoiden ja todentajien kanssa ovat johtaneet ajattelemaan, miten tärkeä on keskittyä osaamisen kehittämisen prosessiin. Kun maallemme ollaan nyt tekemässä uutta opettajankoulutusta, tärkeätä ei ole pilkkujen paikka vaan se prosessi, jolla uutta luodaan. Mitä useammat ihmiset saavat olla mukana sitä kehittämässä, sitä varmemmin maamme ja koulutusalojemme ja -tasojemme moninaisuus tulee huomioiduksi. Asiantuntijatieto on toki tärkeää ja jopa keskeistä, mutta sen ohella tarvitaan myös laajaa kokemuksen rintaääntä. Totuus ei välttämättä asu ihmisessä vaan ihmisten välillä. Ja tähän tarvitsemme laajaa yhteiskehittämistä, todellista ja kiihkotonta kollaboraatiota.
Osaamisen kehittämisestä lisää
Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? Verkkoaivoriihen tulosyhteenveto
