Yritysvastuu ei ole osasto, se on asenne

Yritysvastuu osaksi arkea

Jo kaatuneen maidon perään on turha parkua. Tehtyä ei saa tekemättömäksi eikä liian pitkään tekemätöntä ajoissa tehdyksi.

Siksipä viisas varautuu. Viisas johtaja kuuntelee maailmaa ja omaa porukkaansa korvat hörössä. Yksikään kysely tai haastattelu, yksikään dialogi tai workshop-sessio ei yksinään muuta maailmaa. Niiden kokonaisuus muodostaa kuitenkin tärkeän viestin. Me kuuntelemme. Tämä on tärkeää! Organisaatio, joka ei kuuntele ei pitkänpäälle myöskään opi eikä kehity.

Vastuu yritysvastuusta on ylimmällä johdolla ja hallituksella

Vastuullisuuden tiimoilta tehdään yrityksissä lähes poikkeuksetta paljon hyvää työtä. Raportointiin panostetaan, sidosryhmiä osallistetaan, mittareita viilataan ja viestintäkin hoidetaan mallikkaasti. Vastuullisuusjohtajat ovat toisinaan varsinaisia ”queens of fuc**** everything”, kuten eräs vastuullisuusjohtaja oman roolinsa sattuvasti kiteytti.

Liian harvinaista on kuitenkin se, että yrityksen johto ja hallitus ovat aidosti sitoutuneita vastuulliseen toimintaan. Olennaisilta osiltaan vastuullisuustyö ei juurikaan poikkea muusta johtamisesta. Walk the talk on yritysjohdolle oiva ensimmäinen käsky myös vastuullisuuden osalta.

MISUMin raportti viime syksyltä paljasti, että ylimmän johdon sitoutuminen ja yritysten organisaatiorakenteet eivät korosta vastuullisuuden merkitystä. Vain joka neljännessä tutkitussa yrityksessä on johtoryhmässä henkilö, jonka vastuulle yritysvastuukysymykset suoraan kuuluvat.

Jos vastuullisuus ei ole johdon ja johtoa rekrytoivan ja palkitsevan hallituksen agendalla, ei sitä saada myöskään vietyä toiminnaksi. Äärimmäisen harva yritysjohtaja ajattelee tänä päivänä niin, että strategiatyö on tullut maaliin, kun kolme- tai viisivuotissuunnitelma on sujautettu toimitusjohtajan työpöydän ylimpään laatikkoon. Miksi vastuullisuustyön suhteen asia olisi lainkaan toisin?

Kun tänä aikana avaa korvansa ja mielensä sidosryhmien ja oman väen viesteille, ei vastuullisuusteemojen kuulemiselta voi välttyä. Vastuullisuudesta keskusteleminen ja siihen liittyvien viestien kuunteleminen on tärkeää myös yrityksen sisäisen asenteen vuoksi. Toistuva ja jatkuva dialogi opettaa organisaation havaitsemaan muutoksen merkkejä ja kertoo, että asia on aidosti tärkeä.

Vastuullisuuden marssi kulmahuoneisiin ja hallituksiin alkakoon!

Me Fountain Parkissa näemme, että juuri yritysvastuutyö on oivallinen kehitys- ja muutoshankkeiden generaattori tai katalysaattori. Tulevat haasteet ja bisnesmahdollisuudet liittyvät yhä useammin vastuullisuuteen ja niihin reagoiminen on yrityksissä välttämätöntä.

Yritysvastuu pitää leipoa sisään organisaation rakenteisiin, mittareihin, palkitsemiseen, sanktioihin ja osaksi yrityskulttuuria. Johtajien pitää toimia roolimalleina ja yksilöt on saatava ottamaan vastuu ja omistajuus tekemisistään valinnoistaan. Tässä työssä epäonnistumisista saamme valitettavasti jatkuvasti ikäviä esimerkkejä – myös Suomesta.

Ääneen lausutut tavoitteet eivät voi olla ristiriidassa piilevämmän arvopohjan, yrityskulttuurin tai esimerkiksi palkitsemismallien kanssa. Pikavoittojen tavoitteluun ei kannata kannustaa – ei edes epäsuorasti.

Vastuullisen yrityskulttuurin rakentaminen on vaikeaa. Siinä onnistuminen edellyttää sitä, että ihmiset otetaan mukaan määrittelemään yrityksen arvoja, tavoitteita, toimintamalleja ja tulevaisuutta. Ilman aitoa ja jatkuvaa osallistamista tarvittavaa vastuunottoa ja asian omistajuutta ei yksinkertaisesti synny.