Johtamisajattelu – ongelmien poistamista vai hyviin asioihin keskittymistä

Uusimmassa Ekonomilehdessä Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolosen kommentti sai minut taas pohtimaan johtamisen perusolemusta. Hän nimittäin totesi että ”Johtamisen ajattelu lähtee aina siitä, että keskitytään ongelmien poistamiseen. Oli mielenkiintoista sen sijaan keskittyä hyvään”.

Finlandia-talon väki keskusteli siitä, mikä heillä on hyvin, ja tunnisti kuusi hyvää asiaa organisaatiossaan, muun muassa positiivisuuden ja yhteenkuuluvuuden. Tunnistamisen jälkeen he miettivät, miten hyveet näkyvät käytännössä, ja miten niitä voi vahvistaa edelleen.

Hyvin helppo kompata. Mutta miksi johtaminen usein keskittyy vain ongelmien poistamiseen ja miksi niitä niin hanakasti tuodaan esiin? Ymmärrän kyllä, että ilman natinaa ei ole kehitystä. Tähän natinaan yksi kollega antoi hyvän näkökulman:

“…our brains are wired to pick up negative things in the environment. It’s thought to be very adaptive from an evolutionary standpoint. If you have a partner, significant other, or a child, if they do 10 nice things, that 11th one that you didn’t like, you’re going to really be all over it.”

Alan Kazdin, director of the Yale Parenting Center

Tämänkin allekirjoitan, mutta tekisin tästä hyvän cocktailin: 80 % ongelmia ja 20 % hyvettä. Tällä sekoituksella antaisimme myös hyveille mahdollisuuden. Uskon, että hyvien asioiden tuominen esiin oikealla tavalla lisää työyhteisön tyytyväisyyttä ja joka puolestaan näkyy parempana asiakastyönä, mikä puolestaan lisää tulosta.

Näin myös kävi Finlandia-talossa.

Riitta Ahlholm

Riitalla on paljon monipuolista johtamiskokemusta kotimaasta, mutta myös kansainvälisistä organisaatioista. Hän auttaa asiakkaita monenlaisissa johtamisen tilanteissa ja työskentelee myös Saksan markkinan vahvistamiseksi.

”Hyvän johtamisen edistäminen on mieluinen tehtävä. Ja joukot tuovat siihen viisautensa aina uudella ja ainutlaatuisella tavalla organisaatiosta riippuen.”

Suosittelemme

Muodottomasta taikinamöykystä kauniiksi kakuksi julkisen toimijan ja asiantuntijan yhteistyöllä

Mitä saadaan, kun julkisen toimijan ja asiantuntijan viisaat päät lyödään yhteen? Tässä tapauksessa parhaita mahdollisia palveluita ikääntyneille. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä halutaan varmistaa, että ikääntyneiden palvelut toimivat parhaalla mahdollisella tavalla tukemassa ikäihmisten… Lue lisää!

Monimuotoisuusjohtaminen askel askeleelta

Monimuotoisuusjohtaminen tuo erilaisten ihmisten osaamispotentiaalin esiin ja hyötykäyttöön.  Strategisena valintana monimuotoisuuden ja inkluusion vaaliminen tuo parhaimmillaan kilpailuetua, ketteryyttä, innovaatioita ja hyvinvoivan kulttuurin. Monimuotoisuuden haasteena on erilaisuuden ymmärtäminen,… Lue lisää!

Metataidot osaamisen haasteiden ratkaisijana

Osaamisen kehittämisellä oppimisen iloa Opiskellessani kasvatustieteitä Turun yliopistolla kuuluivat opiskelutekniikan opinnot pakollisena osana tutkintokokonaisuuteeni. Opiskelutekniikoiden ymmärtäminen, omien toimintatyylien ja osaamisen rakentaminen avasi maailman minulle täysin uudella tavalla – opin… Lue lisää!

Osallistamisen tarkoitus on päättämisen tuskan karkotus

Mitä seuraavaksi – osallistamisen aika? Sipilän hallituksen Sote-uudistuksen kaatumisen jälkeen tunnelma kunnissa ja uudistusta valmistelleissa muutosorganisaatioissa on vaikuttanut olevan enemmän tai vähemmän turhautunut. Sapettaa, että sote valmistellussa muodossaan kohtasi karvaan loppunsa, ja huoli on,… Lue lisää!

Vaikuttavan johtamisen täsmävinkit – muista nämä 4 asiaa kehittämistyössä

Tulevaisuuden johtaminen on kestävää, osallistavaa sekä esimerkkejä edukseen hyödyntävää. Vaikuttavan ja tulevaisuusorientoituneen johtajan korvat ovat jatkuvasti höröllä sille, mitä sanottavaa organisaation henkilöstöllä ja sidosryhmillä on. 1. Kaikki viisaus ei asu johtajan päässä – anna… Lue lisää!

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus kirkastuu kaikki sidosryhmät mukaan ottavassa dialogissa

Osaamisen varmistaminen kysyy yhteistä tahtotilaa Kolmekymmentä vuotta sitten aloitin työskentelyn organisaatiossa, jossa tehtäväni oli edistää koulutuksen työelämäyhteyksiä kaikilla tasoilla. Asenneilmapiiri 1980-luvun loppupuolella ei ollut vielä kovinkaan yhteistyömyönteinen – ei puolella eikä… Lue lisää!