Metataidot osaamisen haasteiden ratkaisijana

Osaamisen kehittämisellä oppimisen iloa

Opiskellessani kasvatustieteitä Turun yliopistolla kuuluivat opiskelutekniikan opinnot pakollisena osana tutkintokokonaisuuteeni. Opiskelutekniikoiden ymmärtäminen, omien toimintatyylien ja osaamisen rakentaminen avasi maailman minulle täysin uudella tavalla – opin oppimaan ja ymmärtämään, mitkä tyylit palvelevat minua parhaiten. Toivoisin, että jokainen opiskelija voisi kokea vastaavan oppimisen ilon omalla jatkuvan oppimisen taipaleellaan.

Koulutuskentän jatkuvassa murroksessa riittää kompastuskiviä ja epävarmuustekijöitä, mutta kun nämä kolme tekijää otetaan koulun toiminnassa huomioon, voidaan oppilaiden ja opiskelijoiden koulutyötä ja oppimisen ilon löytämistä edistää entistä tehokkaammin sekä yleissivistävässä että ammatillisessa koulutuksessa.

1.Huoltajien rooli oppilaan tukemisessa

Nyt jos koskaan on äärimmäisen tärkeää saada huoltajat aktiivisesti mukaan niin oppilaan arjen tukemiseen kuin osaksi koulun kehittämistä. Huoltajilla on tietysti vastuut lastensa kehittymisestä ja osaamisen tukemisesta, joten ymmärrys siitä, mitä koulussa päivisin tapahtuu ja mihin asioihin vanhemman tulee kiinnittää huomiota, sujuvoittaa lapsen arkea ja koulunkin toimintaa.

Aikuisten aktiivisella osallistumisella voidaan parhaimmillaan saada koulutoiminnan kehittämisen tueksi paljon tuoreita kehitysideoita. Oli kyseessä sitten mikä tahansa reformi tai uudistus, tulisi huoltajien olla tiivis osa kehittämisprosesseja. Myös huoltajien työelämäyhteyksien laajempi hyödyntäminen esimerkiksi yritysvierailujen tai luennoitsijoiden myötä toisi oppilaille yhä parempaa ymmärrystä siitä, millaista tekemistä työelämä voisi tulevaisuudessa tarjota, ja millaiset alat voisivat olla mieleisiä. Uusi lukiolaki ja ammatillisen koulutuksen reformi ovat hyviä alustoja tälle työlle.

2. Koulun sisäinen johtaminen ja toimintakulttuuri

Hyvä esimerkkejä erinomaisesta koulun toimintakulttuurin löytämisestä ja toteuttamisesta löytyy paljon. Yhteistä näille on, että koulun omat vahvuudet on tunnistettu ja niitä on lähdetty systemaattisesti kehittämään ja viemään edelleen arkeen YHDESSÄ. Koulun sidosryhmät ovat tosissaan visioineet mitä koululta halutaan, ja mitä tulee yhdessä tehdä, jotta haluttuun lopputulokseen päästään. Tekemistä arvioidaan ja mitataan säännöllisesti, ja oppilaiden toiveita ja kehitysideoita kuunnellaan herkällä korvalla.

Yhteinen ja kaikkia puhutteleva toimintakulttuuri ei rakennu päivässä, vaan sen luominen on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii sitkeää asennetta. Kulttuuri kehittyy vuorovaikutuksessa, joten sidosryhmien kuuleminen ja päätöksentekoon osallistaminen on huomattavasti kannattavampaa ylhäältä asetettujen ohjenuorien sijaan. Myös oppilaiden tulee saada olla oman elämänsä vaikuttajia, muutenkin kuin toiveruokapäivien yhteydessä.

3. Opettajien aktiivinen yhteistyö yli oppiainerajojen

Opetuksen ja koulutuksen ammattilaisten tulisi uskaltaa, ja heille tulisi myös tarjota entistä paremmat mahdollisuudet tehdä monipuolista keskinäistä yhteistyötä. Mentoroinnin ja eri teemojen parissa sparrailun trendi vahvistuu vahvistumistaan yritysmaailmassa ja muualla työelämässä, miksei koulutuspuolellakin hyödynnettäisi laajemmin verkostojen voimaa ja kollegojen rautaista ammattitaitoa?

Opettajien osaamisen kehittäminen ja uusimman tiedon hyödyntäminen opetuksessa nousee jatkuvasti pinnalle mediassa ilmiöpohjaisen oppimisen muodossa, voisiko opettajien koulutusten rinnalle nostaa matalan kynnyksen mentorointituokiot, joissa opettajat jakaisivat osaamistaan ja havaintojaan toisilleen sovittujen aihealueiden tiimoilta? Tämä kysyisi opettajilta uskallusta antautua johdettavaksi ja avata kipupisteitään vertaisilleen, mutta tarjoaisi erinomaisen mahdollisuuden laajentaa omia näkemyksiä helpolla tavalla.

Kehittämistyöt ja muutosmatkat voivat olla pitkiä taipaleita, mutta oppimisen ilon ja innon turvaamiseksi kannattaa nähdä yhdessä vaivaa. Mikäli kaipaat neuvoja koulun eri sidosryhmien osallistamiseen muutosmatkalle, lataa tästä maksuton osallistajan opas tai pirauta minulle.

Tuomo Lähdeniemi

Tuomo toimii Fountain Parkissa varatoimitusjohtajana ja on perustajaosakas. Hän vastaa Fountain Parkin johtoryhmässä myynnistä ja markkinoinnista. Hänen erikoistumisaluettaan on opetustoimen strateginen kehittäminen.

Suosittelemme

Muodottomasta taikinamöykystä kauniiksi kakuksi julkisen toimijan ja asiantuntijan yhteistyöllä

Mitä saadaan, kun julkisen toimijan ja asiantuntijan viisaat päät lyödään yhteen? Tässä tapauksessa parhaita mahdollisia palveluita ikääntyneille. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä halutaan varmistaa, että ikääntyneiden palvelut toimivat parhaalla mahdollisella tavalla tukemassa ikäihmisten… Lue lisää!

Monimuotoisuusjohtaminen askel askeleelta

Monimuotoisuusjohtaminen tuo erilaisten ihmisten osaamispotentiaalin esiin ja hyötykäyttöön.  Strategisena valintana monimuotoisuuden ja inkluusion vaaliminen tuo parhaimmillaan kilpailuetua, ketteryyttä, innovaatioita ja hyvinvoivan kulttuurin. Monimuotoisuuden haasteena on erilaisuuden ymmärtäminen,… Lue lisää!

Osallistamisen tarkoitus on päättämisen tuskan karkotus

Mitä seuraavaksi – osallistamisen aika? Sipilän hallituksen Sote-uudistuksen kaatumisen jälkeen tunnelma kunnissa ja uudistusta valmistelleissa muutosorganisaatioissa on vaikuttanut olevan enemmän tai vähemmän turhautunut. Sapettaa, että sote valmistellussa muodossaan kohtasi karvaan loppunsa, ja huoli on,… Lue lisää!

Vaikuttavan johtamisen täsmävinkit – muista nämä 4 asiaa kehittämistyössä

Tulevaisuuden johtaminen on kestävää, osallistavaa sekä esimerkkejä edukseen hyödyntävää. Vaikuttavan ja tulevaisuusorientoituneen johtajan korvat ovat jatkuvasti höröllä sille, mitä sanottavaa organisaation henkilöstöllä ja sidosryhmillä on. 1. Kaikki viisaus ei asu johtajan päässä – anna… Lue lisää!

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus kirkastuu kaikki sidosryhmät mukaan ottavassa dialogissa

Osaamisen varmistaminen kysyy yhteistä tahtotilaa Kolmekymmentä vuotta sitten aloitin työskentelyn organisaatiossa, jossa tehtäväni oli edistää koulutuksen työelämäyhteyksiä kaikilla tasoilla. Asenneilmapiiri 1980-luvun loppupuolella ei ollut vielä kovinkaan yhteistyömyönteinen – ei puolella eikä… Lue lisää!

Maakuntastrategia syntyi tärkeimpien sidosryhmien tuella

Kanta-Hämeen maakuntastrategia sai tukea maakunnan tärkeimpien sidosryhmien ideoista verkkoaivoriihessä keväällä 2018. Sidosryhmät osallistuivat strategian kehittämiseen pohtimalla maakunnan vahvuuksia, arjen iloja sekä asukkaiden hyvinvointia tukevia tekijöitä. Haastattelimme Hämeen liiton muutosjohtaja… Lue lisää!