Nuoret osana työyhteisöä

Nuori työelämässä

Tänäkin kesänä tuhansia nuoria on rekrytoitu erilaisiin kesätyötehtäviin sekä harjoitteluihin. Joillekin tämä kesä tuo uran ensimmäiset oikeat työkokemukset, joko omalta alalta tai työelämästä yleensä. Jatkuvasti puhutaan siitä, mitä odotuksia ja vaatimuksia milleniaaleilla on työelämää, sekä töitä tarjoavia yrityksiä kohtaan. Päivän polttavana kysymyksenä onkin ollut se, miten yritysten ja nuorten odotukset saadaan kohtaamaan.

Yhteisöllisyys luo merkityksiä

Olen itse urani alkupäätä ihmettelevä nuori nainen ja seison täysin viimeaikaisten tutkimusten takana, mitä nuorten työelämäodotuksiin tulee. Kaikkein tärkeintä minulle on yhteisöllisyys. Työtehtävien monipuolisuus ja muilta saatu kannustus uuden äärellä ovat äärimmäisen arvokkaita asioita, kun nuori tutustuu häntä ympäröivään yritysmaailmaan. On toki tärkeää, että työstä saatu korvaus on kohtuullinen ja että lakisääteiset perusasiat ovat kunnossa, mutta pitkään milleniaali ei yrityksessä viihdy, mikäli työyhteisössä ei tehdä asioita yhdessä. Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia, muun muassa Duunitorin viimesyksyinen työnhakijatutkimus tukee teemaa.

Koulunpenkiltä työtantereelle

Perus- ja korkeakouluopetuksessa suositaan ryhmätöitä sekä projektiluontoista työskentelytapaa, jossa muutamien kuukausien ajaksi opiskelijatiimit voivat muodostaa tiiviin, motivoituneen kokonaisuuden työskennellessään yhdessä erinomaisten tuloksien saavuttamiseksi. Toisinaan valovoimaisen yhteishengen sekä toisiaan kannustavien osapuolten yhteisvaikutuksesta syntyy loistavia projekteja, joiden tuloksilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Mikäli intoa puhkuva uransa vasta-alkaja kokee, ettei työelämässä tällaista yhteistä innostusta ja draivia synny, voi vastassa olla karvas pettymys. Nuoret ovat pitkälti tottuneita siihen, että vahva yhteishenki on mahdollista rakentaa lyhyessäkin ajassa, mutta jos nuoren työllistävässä yrityksessä henkilöstöä ei tarkastella yhtenä isona kokonaisuutena tai jopa heimomaisena yhteisönä, voi aitoa yhteenkuuluvuuden tunnetta olla vaikea etsiä.

Työnantaja – osallista yrityksen nuorimmaiset

Kesätyöt ja harjoittelut ovat nuorten työurien pohja. Vaikka nämä työjaksot saattavat olla kestoltaan vain muutamien kuukausien pituisia, on niillä äärimmäisen suuri vaikutus asenteisiin sekä kuvaan, joka työelämästä hiljalleen muodostuu. On työnantajan vastuulla, millaisen sävytyksen tämä työelämäkuva saa. Organisaation kulttuurin sekä yhteisön tulisi olla salliva ja avoin myös ”perheen pienimpien” kohdalla.

Näin ollen nuorimmillekin harkkareille ja kesäsankareille tulisi reippaasti tarjota aavistuksen liian suuret saappaat astuttaviksi, ottaa heidät mukaan yhteisiin projekteihin ja näyttää avoimesti sitä kenttää, jolla operoidaan. Tätä kautta nuoren on helpompi kasvattaa itsevarmuuttaan sekä suunnata tekemistään kohti sellaista, mikä häntä oikeasti kiinnostaa. Esirippua raottamalla ja työniloa jakamalla nuorikin saa mahdollisuuden uuden oppimiseen sekä itsensä haastamiseen.

 

Linnea Pitkänen

Linnean vastuualueet liittyvät myyntiin ja markkinointiin, ajoittain hän häärii myös asiakasprojektien parissa. Hän on kiinnostunut eri työelämän ilmiöistä, ja haastaa itseään mielellään asiassa kuin asiassa. Linnea nauttii erityisesti muiden auttamisesta ja yhdessä tekemisestä. LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/linnea-pitk%C3%A4nen/

Suosittelemme

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus kirkastuu kaikki sidosryhmät mukaan ottavassa dialogissa

Osaamisen varmistaminen kysyy yhteistä tahtotilaa Kolmekymmentä vuotta sitten aloitin työskentelyn organisaatiossa, jossa tehtäväni oli edistää koulutuksen työelämäyhteyksiä kaikilla tasoilla. Asenneilmapiiri 1980-luvun loppupuolella ei ollut vielä kovinkaan yhteistyömyönteinen – ei puolella eikä… Lue lisää!

Maakuntastrategia syntyi tärkeimpien sidosryhmien tuella

Kanta-Hämeen maakuntastrategia sai tukea maakunnan tärkeimpien sidosryhmien ideoista verkkoaivoriihessä keväällä 2018. Sidosryhmät osallistuivat strategian kehittämiseen pohtimalla maakunnan vahvuuksia, arjen iloja sekä asukkaiden hyvinvointia tukevia tekijöitä. Haastattelimme Hämeen liiton muutosjohtaja… Lue lisää!

Kunnanjohtajan vierasblogi: Osallistamalla lääkettä demokratiavajeeseen

Tulevaisuudentutkija Alvin Toffler julkaisi 1970 -luvun alussa kirjan Future Shock. Hän ennusti internetin laajan leviämisen ja mm. sen, että tiedosta tulee vahvojen yhteiskuntien liikkeellepaneva voima, joka nousee arvossaan työvoiman ja materiaalien rinnalle. Toffler pohti demokratian kriisin olemusta… Lue lisää!

Terveet tilat kehittyvät luottamuksen ja viestinnän avulla

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS:in ja Kiinteistöalan koulutuskeskus Kiinkon Terveet tilat -selvitykseen osallistettiin OAJ:n sekä Tehyn jäsenet ideoimaan ratkaisuja tukemaan terveitä työtiloja sekä tunnistamaan niitä estäviä tekijöitä. Millä konkreettisilla teoilla ratkaistaan sisäilman ongelmat… Lue lisää!

Tulevaisuudentutkijan opit: näin luot menestystä muutosnopeudesta ja kompleksisuudesta huolimatta

Muuttuva toimintaympäristö haastaa yrityksiä yllättävistäkin suunnista. Pyysimme tulevaisuudentutkijaa, tohtori Leena Ilmolaa, jakamaan oppinsa siitä, miten yritykset menestyvät epävarmuuden maailmassa ja kääntävät muutokset menestykseksi.   Olen yrittänyt ymmärtää epävarmuuden olemusta viimeiset… Lue lisää!

Kunnanjohtajan vierasblogi: Osallistamisen prosessi voimaannuttaa koko kuntaa

Kirjoitin 70-luvulla yläasteella aineen, joka päättyi havaintoon, että 40-vuoden päästä yhteiskuntaamme johdetaan kumiaivoilla, jotka ovat joustavat ja toimivat vuorokauden ympäri hyödyntäen kaikkea maailmallista tietoa. Sain aineesta nelosen ja paperin kulmaan oli kirjoitettu ”Ei maailma voi 40-vuoden… Lue lisää!