Pieni Suomi – suuri koulutusosaaminen

Pitkän koulutusalan urani aikana olen päässyt Suomen opetussektorin sisällä katsomaan ja kehittämään suomalaista koulutusmaailmaa. Nyt katselen maailmaan elinkeinoelämän näkökulmasta ja strategiatyön kehittäjänä. Suomi on herättänyt ihastusta maailmalla OECD:n Pisa-tutkimuksen tulosten kautta ja nyt uusimpana maailman huippuna tekstinlukutaidon kärkimaana. Pitkäjänteinen työ on kantanut hedelmää ja olemme nyt valmiit tarjoamaan osaamistamme myös kansainvälisesti koulutuksen kehittämiseen.

Tieteen perusta luotiin 1200-luvulla syntyneen yliopistosektorin ympärille. Kansakoulujen myötä 1800-luvulla alkoi koko Suomen oppimisen aikakausi. Samaan aikaan käynnistyi mittavat toimet koko kansan kannustamiseen elinikäiseen oppimiseen. Tällöin syntyi vapaan sivistystyön suomalainen menestystarina. Tieteen tuloksista kerrottiin kansanomaisesti ja tarjottiin eväitä hyvään arkeen. Nykypäivän menestystarina on myös yli 100-vuotisen ammatillisten koulutuksen kasvava suosio ja ammattikorkeakoulujen työelämän kanssa tapahtuva tiivis oppiminen ja innovointi. Suomalaisen koulutuksen menestystarina on ainutkertainen juuri siitä syystä, että se kattaa koko opetussektorin hallinnosta, johtamiseen ja opettajien arjen työhön – kaikilla koulutusasteilla. Opettajien ammatti on ollut aina arvostettu ja haluttu. Tästä syystä opettaja- ja oppilaitosjohdon koulutus on yksi merkittävistä suomalaisista koulutussektorin menestyksen salaisuuksista.

education exports

Suomessa lähes jokaisen perustetun yliopiston tai oppilaitoksen taustalta löytyy asiastaan innostunut ja sinnikäs tekijäjoukko. Heillä on ollut halu ja into tehdä jotain merkittävää oman maansa ja alueensa eteen. Näin on ollut niin yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten, peruskoulun ja vapaan sivistystyön saralla. Suomalaisen koulutussektorin erityispiirre on se, että kaikilla koulutustasoilla on ollut halu uudistua, kehittyä ja tarjota parhaat oppimisen mahdollisuudet. Lisäksi opetushallinto on luottanut tekijöihin ja siirtynyt kontrolloinnista ohjaukseen ja vuoropuheluun. Pienessä Suomessa on haluttu kautta aikojen katsoa maailmalle, ja on haluttu ottaa opiksi muissa maissa kehitetyistä hyvistä käytännöistä. Koulutuksen mallimaallakin on paljon tehtävää: talouden haasteet pakottavat uudistumaan ja kärjessä pysyminen vaatii entistä sinnikkäämpiä panostuksia kehittämistyöhön. Jatkuva halu kehittyä on edelleen enemmän kuin tarpeen.

Paikallisten tarpeiden ymmärtäminen ja yhdessä tekeminen on toimintamalli johon uskomme. Innostus lähtee siitä, että pääsee itse mukaan kehittämään. Fountain Park Oy:n verkkoaivoriihi on ollut osallistamisen välineenä kaikilla koulutustasoilla ministeriöstä paikalliseen oppilaitokseen saakka. Tänään olemme aktiivisesti kansainvälistymässä ja osaltamme viemässä Suomen koulutusosaamista maailmalle – ei yksin vaan parhaiden suomalaisten ja paikallisten kumppaneiden kanssa. Uskomme yhdessä kehittämiseen – aivan kuten suomalaiset koulutusalan visionäärit 1800-luvulla. Pienen Suomen koulutustarina elää ja kehittyy jatkuvasti – kiinnostaisiko sinua kuulla lisää yhteistyömahdollisuuksista? Ota yhteyttä niin etsitään yhdessä parhaat ratkaisut.

 

Tämä blogikirjoitus löytyy myös saksaksi, Kleines Finnland – Große Fähigkeiten im Bildungswesen

 

 

KTT Lauri Tuomi

Lauri Tuomi toimii Fountain Park Oy:n strategisena kumppanina, strategiatyön asiantuntijana ja koulutussektorin kehittäjänä. Hän on taustaltaan kauppatieteiden tohtori ja edellisessä tehtävässään hän toimi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta vastaavana vararehtorina Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.

Suosittelemme

Osallistamisen tarkoitus on päättämisen tuskan karkotus

Mitä seuraavaksi – osallistamisen aika? Sipilän hallituksen Sote-uudistuksen kaatumisen jälkeen tunnelma kunnissa ja uudistusta valmistelleissa muutosorganisaatioissa on vaikuttanut olevan enemmän tai vähemmän turhautunut. Sapettaa, että sote valmistellussa muodossaan kohtasi karvaan loppunsa, ja huoli on,… Lue lisää!

Vaikuttavan johtamisen täsmävinkit – muista nämä 4 asiaa kehittämistyössä

Tulevaisuuden johtaminen on kestävää, osallistavaa sekä esimerkkejä edukseen hyödyntävää. Vaikuttavan ja tulevaisuusorientoituneen johtajan korvat ovat jatkuvasti höröllä sille, mitä sanottavaa organisaation henkilöstöllä ja sidosryhmillä on. 1. Kaikki viisaus ei asu johtajan päässä – anna… Lue lisää!

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus kirkastuu kaikki sidosryhmät mukaan ottavassa dialogissa

Osaamisen varmistaminen kysyy yhteistä tahtotilaa Kolmekymmentä vuotta sitten aloitin työskentelyn organisaatiossa, jossa tehtäväni oli edistää koulutuksen työelämäyhteyksiä kaikilla tasoilla. Asenneilmapiiri 1980-luvun loppupuolella ei ollut vielä kovinkaan yhteistyömyönteinen – ei puolella eikä… Lue lisää!

Maakuntastrategia syntyi tärkeimpien sidosryhmien tuella

Kanta-Hämeen maakuntastrategia sai tukea maakunnan tärkeimpien sidosryhmien ideoista verkkoaivoriihessä keväällä 2018. Sidosryhmät osallistuivat strategian kehittämiseen pohtimalla maakunnan vahvuuksia, arjen iloja sekä asukkaiden hyvinvointia tukevia tekijöitä. Haastattelimme Hämeen liiton muutosjohtaja… Lue lisää!

Kunnanjohtajan vierasblogi: Osallistamalla lääkettä demokratiavajeeseen

Tulevaisuudentutkija Alvin Toffler julkaisi 1970 -luvun alussa kirjan Future Shock. Hän ennusti internetin laajan leviämisen ja mm. sen, että tiedosta tulee vahvojen yhteiskuntien liikkeellepaneva voima, joka nousee arvossaan työvoiman ja materiaalien rinnalle. Toffler pohti demokratian kriisin olemusta… Lue lisää!

Terveet tilat kehittyvät luottamuksen ja viestinnän avulla

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS:in ja Kiinteistöalan koulutuskeskus Kiinkon Terveet tilat -selvitykseen osallistettiin OAJ:n sekä Tehyn jäsenet ideoimaan ratkaisuja tukemaan terveitä työtiloja sekä tunnistamaan niitä estäviä tekijöitä. Millä konkreettisilla teoilla ratkaistaan sisäilman ongelmat… Lue lisää!