Terveet tilat kuuluvat kaikille

Yli tuhat osallistumista kerännyt Terveet tilat -selvitys toi esiin viisi konkreettista julkisen tilan ongelmaa, mutta myös kasapäin erinomaisia, helposti hyödynnettäviä kehitystoimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi.  

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS sekä Kiinteistöalan koulutuskeskus Kiinko kutsuivat opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn jäsenet yhteiseen verkkodialogiin arvioimaan, mitkä asiat edistävät ja toisaalta estävät työtilojen terveyttä. Terveet tilat -selvitys pohjautui valtakunnalliseen Terveet tilat 2028 -ohjelmaan, jonka tavoitteena on vakiinnuttaa kiinteistönhoidon toimintatapa, jossa rakennusten kunto, sopivuus sekä käyttäjien kokemukset kartoitetaan säännöllisesti. 

Kaikki osapuolet olivat tyytyväisiä osallistavaan tapaan kuulla sidosryhmiä ja ideoida ratkaisuja terveiden tilojen kehittämiseksi. ”Osallistaminen on ollut kaiken lähtökohta. Meidän on tiedettävä, mikä on todellisuus ihmisten työn arjessa,” kertoo työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä Tehystä. 

Tulevaisuuden terveiden tilojen varmistamisessa tärkeänä pidettiin viestinnän oikea-aikaisuutta sekä säännöllisyyttä erityisesti silloin, kun tiloissa huomataan puutteita. “Osallistaminen on ollut ainoa oikea tapa saada käyttäjät mukaan kehitystyöhön. On myös tärkeää, että omistajat ja ammattilaiset on saatu linkattua samoihin keskusteluihin. Tutkimuksessa huomattiin, että monia asioita voitaisiin saada korjattua ihan arkipäivän tasolla, mikäli kommunikaatiota eri osapuolten välillä olisi enemmän”, kommentoi Kiinkon toimitusjohtaja Jarno Tuimala. 

”Luottamuksen ylläpitäminen ei ole haastavaa, jos vain halutaan yrittää. Asiat tulee hoitaa avoimesti ja tarvittavaa asiantuntijuutta hyödyntäen. Tarvitsemme uudenlaista otetta kiinteistöistä huolehtimiseen”, arvioi OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio. 

Selvityksen tuloksista nähdään olevan paljon hyötyä erityisesti kunnille sekä työpaikoille. ”Sekä tilojen käyttäjien että ammattilaisten puolelta oli löydetty samansuuntaisia näkökulmia ja ratkaisuehdotuksia, joiden pohjalta on hyvä lähteä eteenpäin”, Jarno Tuimala summaa.  

 Lisätietoja projektista antaa Anu Valtari & Tuomo Lähdeniemi