Sosiaalinen vastuunkanto näkyväksi

Sosiaalinen vastuu pähkinänkuoressa

Elinkeinoelämän keskusliitto EK määrittelee sosiaalisen vastuun koskevan kaikkia niitä vaikutuksia, joita yrityksen toiminnalla on eri ihmisryhmille ja yhteisöille. Sidosryhminä voivat toimia esimerkiksi yrityksen oma henkilöstö, asiakkaat, paikalliset asukkaat, alihankkijat ja kansalaisjärjestöt.

Yritykset kannanottajina ja vastuunkantajina

Erinomaisena esimerkkinä sosiaalisen vastuun kantamisesta toimii juurikin Elinkeinoelämän keskusliiton elokuussa lanseeraama Työ ei syrji -kampanja, jonka avulla halutaan tuoda esiin se, että työ itsessään ei vähättele ketään, vaan syrjintä kumpuaa työssäkäyvien ihmisten asenteista ja oletuksista. EK:n omiin arvoihin pohjautuvan kampanjan avulla pyritään vaikuttamaan ihmisten asenteiden muutokseen sekä työelämässä tapahtuvan syrjinnän vähentämiseen todeten, että jokaisella on oikeus työrauhaan. Kampanjassa tähdätään ennen kaikkea työelämän tasa-arvoon, ja jokainen yritys ja yhteisö on tervetullut osallistumaan tai haastamaan muita yhdenvertaisen työkulttuurin luomiseen Suomessa.

Tapaus Nike

Myös syyskuussa paljon puhuttanut Niken mainoskampanja toimi poliittisena kannanottona ja mielipiteiden jakajana. Siinä vuonna 2016 kansallislaulun aikana protestinomaisesti polvistuneen San Francisco 49ers -joukkueen pelaajan, Colin Kaepernickin, kasvot toimivat keulakuvana ja viestinviejänä. Teko oli Nikelta riskialtis, sillä jo vuonna 2016 mustiin kohdistuvan poliisiväkivallan protestointi herätti kiivaita keskusteluja ja mielipahaa. Kampanjan vastaprotestiksi sosiaalisessa mediassa alkoi vilistä videoklippejä roviolla palavista Niken sukista ja lenkkitossuista. Yritys oli kuitenkin valintansa tehnyt: asiakkaiden suututtamisen ja mediahysteriankin uhalla arvojen vaaliminen ja yhteiskunnallisiin epäkohtiin puuttuminen oli kaikista tärkeintä.

Vaikka Niken tapaus poiki massoittain vastareaktioita ja johdatteli sen osakekurssit laskuun kampanjan julkaisuviikolla, on yrityksellä laaja joukko kampanjan kannattajia takanaan. Brändien toivotaan nykyään olevan jotakin mieltä, oli kannanoton taustalla sitten kasvustrateginen toimenpide tai halu herättää laajojen joukkojen huomio. Kulutettavien brändien ideologioihin halutaan voida samaistua ja kulutuksella viestiä omista sosiaalisista arvoista. Näin julkaisusta seuraavalla viikolla kampanjan hyödyt konkretisoituivat, kun Niken nettikaupan myynnit kasvoivat huimat 31% ja jälkipörssissä noteeraus hyppäsi korkeammalle kuin koskaan aiemmin.

Miten teillä kehitetään sosiaalista vastuuta?

”Saako yrityksesi brändi ihmiset voimaan paremmin/yrittämään toimia paremmin/ajattelemaan parempaa yrityksestäsi?”, kysyttiin alkuvuonna julkaistussa Forbesin artikkelissa. Kumpikin yllä mainituista kampanjoista pohjautuu yhteisiin arvoihin sekä haluun vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan. Nikella ydinarvo vastuullisuus on tässä kohtaa vastuuta yhteiskunnan ongelmista ja EK:n arvot luotettavuus ja avoimuus ovat ydintekijöitä, kun kuljetaan kohti tasa-arvoista työelämää. Nikella ja EK:ssa tiedetään, millaista sosiaalista vastuunkantoa heidän sidosryhmänsä arvostavat.

Tiedätkö sinä, mitä omat sidosryhmäsi pitävät tärkeänä?

 

 

 

 

Linnea Pitkänen

Linnean vastuualueet liittyvät myyntiin ja markkinointiin, ajoittain hän häärii myös asiakasprojektien parissa. Hän on kiinnostunut eri työelämän ilmiöistä, ja haastaa itseään mielellään asiassa kuin asiassa. Linnea nauttii erityisesti muiden auttamisesta ja yhdessä tekemisestä. LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/linnea-pitk%C3%A4nen/

Suosittelemme

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus kirkastuu kaikki sidosryhmät mukaan ottavassa dialogissa

Osaamisen varmistaminen kysyy yhteistä tahtotilaa Kolmekymmentä vuotta sitten aloitin työskentelyn organisaatiossa, jossa tehtäväni oli edistää koulutuksen työelämäyhteyksiä kaikilla tasoilla. Asenneilmapiiri 1980-luvun loppupuolella ei ollut vielä kovinkaan yhteistyömyönteinen – ei puolella eikä… Lue lisää!

Maakuntastrategia syntyi tärkeimpien sidosryhmien tuella

Kanta-Hämeen maakuntastrategia sai tukea maakunnan tärkeimpien sidosryhmien ideoista verkkoaivoriihessä keväällä 2018. Sidosryhmät osallistuivat strategian kehittämiseen pohtimalla maakunnan vahvuuksia, arjen iloja sekä asukkaiden hyvinvointia tukevia tekijöitä. Haastattelimme Hämeen liiton muutosjohtaja… Lue lisää!

Kunnanjohtajan vierasblogi: Osallistamalla lääkettä demokratiavajeeseen

Tulevaisuudentutkija Alvin Toffler julkaisi 1970 -luvun alussa kirjan Future Shock. Hän ennusti internetin laajan leviämisen ja mm. sen, että tiedosta tulee vahvojen yhteiskuntien liikkeellepaneva voima, joka nousee arvossaan työvoiman ja materiaalien rinnalle. Toffler pohti demokratian kriisin olemusta… Lue lisää!

Terveet tilat kehittyvät luottamuksen ja viestinnän avulla

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS:in ja Kiinteistöalan koulutuskeskus Kiinkon Terveet tilat -selvitykseen osallistettiin OAJ:n sekä Tehyn jäsenet ideoimaan ratkaisuja tukemaan terveitä työtiloja sekä tunnistamaan niitä estäviä tekijöitä. Millä konkreettisilla teoilla ratkaistaan sisäilman ongelmat… Lue lisää!

Tulevaisuudentutkijan opit: näin luot menestystä muutosnopeudesta ja kompleksisuudesta huolimatta

Muuttuva toimintaympäristö haastaa yrityksiä yllättävistäkin suunnista. Pyysimme tulevaisuudentutkijaa, tohtori Leena Ilmolaa, jakamaan oppinsa siitä, miten yritykset menestyvät epävarmuuden maailmassa ja kääntävät muutokset menestykseksi.   Olen yrittänyt ymmärtää epävarmuuden olemusta viimeiset… Lue lisää!

Kunnanjohtajan vierasblogi: Osallistamisen prosessi voimaannuttaa koko kuntaa

Kirjoitin 70-luvulla yläasteella aineen, joka päättyi havaintoon, että 40-vuoden päästä yhteiskuntaamme johdetaan kumiaivoilla, jotka ovat joustavat ja toimivat vuorokauden ympäri hyödyntäen kaikkea maailmallista tietoa. Sain aineesta nelosen ja paperin kulmaan oli kirjoitettu ”Ei maailma voi 40-vuoden… Lue lisää!