Tuleva hallitus, kansa on puhunut – Byrokratian karsiminen auttaa menestymään

Toteutimme viime keväänä Helsingin Sanomien kansankäräjät, jossa kansalaiset ideoivat parempaa Suomea. Aihe on jälleen ajankohtainen, kun uutta hallitusta kasataan ja otetaan suuntaa kohti tulevia päätöksiä. Vastaukset ovat edelleen relevantteja, sillä Suomen taloudellinen tilanne on viime keväästä heikentynyt, sote- ja kuntauudistukset kompuroivat ja Venäjän tilanne kurittaa kaupankäyntiä ja ulkosuhteita.

Kansankäräjien osallistujat olivat yksimielisesti byrokratianvastaisia. Yhteiskuntaa säänteleviä normeja on vastaajien mielestä liikaa ja yksilönvapautta sekä tulkinnanvaraisuutta liian vähän. Karsinnan kohteeksi laitettaisiin niin elinkeinoelämää kuin vapaa-aikaakin sääteleviä sääntöjä. Lisää lakeja ei kaivannut kukaan.

”Byrokratiaa ja sääntelyä pitäisi vähentää melkeinpä jokaisella elämänalueella. Holhousmentaliteetti tukahduttaa yksilön vapauksia, luovuutta ja mahdollisuutta toimia vapaasti niin elinkeinoelämässä kuin vapaa-ajallakin.”

”Valtava määrä käytännöstä irtaantuneita lupahakemuksia ja säädöksiä, rajoituksia yrittämiselle, rajoituksia nautintoaineiden käytölle ja myynnille, moninkertainen verotus, raskas ja tarpeeton byrokratia.”

”Suomalaiset virkamiehet ovat myös hyvin vastuuntuntoisia tehtävissään ja lukevat ohjeistuksia kuin piru raamattua (luonnollisesti, jottei joutuisi itse vastuuseen virkavirheistä), joka johtaa tilanteisiin, joissa maalaisjärki on hylätty kokonaan.”

Toiseksi tärkeimpänä kehittämiskohteena kansankäräjät piti yrittäjyyttä. Kasvun ja menestymisen mahdollisuudet nähdään yrittämisessä. Yrittämisen lisääminen asenneilmapiirin muutoksen kautta, opetusta peruskoulutasolta ja yrityksen ja erehdyksen salliva ilmapiiri. Verotus ja byrokratia nähdään suurimpina yrittämisen esteinä.

Karsintaa ehdotettiin yritystukiin, jotka tulisi kohdentaa alkaviin menestystarinoihin vakiintuneiden bisnesten sijaan. Myös keksintöjen kaupallistamiseen kaivataan osaamista sekä pienyrittäjille tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

Asenneilmapiiri ja yhteisöllisyys nostivat päätään kolmanneksi tärkeimpänä aiheena. Vastaajat kaipaavat mahdollisuuksiin uskovaa yhteistä asennetta melankolian, ahtaiden mielipiteiden ja liiallisen sääntöjen kunnioituksen sijaan. Ydinajatuksena on, että jos kukaan ei usko itseensä ja unelmiinsa, tämä maa jää jumittamaan lamaan ja autioituu. Kaivataan myös enemmän vastuunkantoa henkilökohtaisesti ja yhteisötasolla. Luovuus ja kokeilunhalu kukoistamaan, sitä Suomi vastaajien mukaan tarvitsee.

Lue esitykseni Suomen sivistys 2020 – Visioita tutkimustulosten pohjalta, jonka esittelin Opetushallituksen Kerhotoiminnan ajankohtaisseminaarissa 28.4.2015

 

Lue myös HS kuukausiliitteen juttu kansankäräjistä: http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1409718079418

Tuomo Lähdeniemi

Tuomo toimii Fountain Parkissa varatoimitusjohtajana ja on perustajaosakas. Hän vastaa Fountain Parkin johtoryhmässä myynnistä ja markkinoinnista. Hänen erikoistumisaluettaan on opetustoimen strateginen kehittäminen.

Suosittelemme

Muodottomasta taikinamöykystä kauniiksi kakuksi julkisen toimijan ja asiantuntijan yhteistyöllä

Mitä saadaan, kun julkisen toimijan ja asiantuntijan viisaat päät lyödään yhteen? Tässä tapauksessa parhaita mahdollisia palveluita ikääntyneille. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä halutaan varmistaa, että ikääntyneiden palvelut toimivat parhaalla mahdollisella tavalla tukemassa ikäihmisten… Lue lisää!

Monimuotoisuusjohtaminen askel askeleelta

Monimuotoisuusjohtaminen tuo erilaisten ihmisten osaamispotentiaalin esiin ja hyötykäyttöön.  Strategisena valintana monimuotoisuuden ja inkluusion vaaliminen tuo parhaimmillaan kilpailuetua, ketteryyttä, innovaatioita ja hyvinvoivan kulttuurin. Monimuotoisuuden haasteena on erilaisuuden ymmärtäminen,… Lue lisää!

Metataidot osaamisen haasteiden ratkaisijana

Osaamisen kehittämisellä oppimisen iloa Opiskellessani kasvatustieteitä Turun yliopistolla kuuluivat opiskelutekniikan opinnot pakollisena osana tutkintokokonaisuuteeni. Opiskelutekniikoiden ymmärtäminen, omien toimintatyylien ja osaamisen rakentaminen avasi maailman minulle täysin uudella tavalla – opin… Lue lisää!

Osallistamisen tarkoitus on päättämisen tuskan karkotus

Mitä seuraavaksi – osallistamisen aika? Sipilän hallituksen Sote-uudistuksen kaatumisen jälkeen tunnelma kunnissa ja uudistusta valmistelleissa muutosorganisaatioissa on vaikuttanut olevan enemmän tai vähemmän turhautunut. Sapettaa, että sote valmistellussa muodossaan kohtasi karvaan loppunsa, ja huoli on,… Lue lisää!

Vaikuttavan johtamisen täsmävinkit – muista nämä 4 asiaa kehittämistyössä

Tulevaisuuden johtaminen on kestävää, osallistavaa sekä esimerkkejä edukseen hyödyntävää. Vaikuttavan ja tulevaisuusorientoituneen johtajan korvat ovat jatkuvasti höröllä sille, mitä sanottavaa organisaation henkilöstöllä ja sidosryhmillä on. 1. Kaikki viisaus ei asu johtajan päässä – anna… Lue lisää!

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus kirkastuu kaikki sidosryhmät mukaan ottavassa dialogissa

Osaamisen varmistaminen kysyy yhteistä tahtotilaa Kolmekymmentä vuotta sitten aloitin työskentelyn organisaatiossa, jossa tehtäväni oli edistää koulutuksen työelämäyhteyksiä kaikilla tasoilla. Asenneilmapiiri 1980-luvun loppupuolella ei ollut vielä kovinkaan yhteistyömyönteinen – ei puolella eikä… Lue lisää!