Tulevaisuudentutkijan opit: näin luot menestystä muutosnopeudesta ja kompleksisuudesta huolimatta

Muuttuva toimintaympäristö haastaa yrityksiä yllättävistäkin suunnista. Pyysimme tulevaisuudentutkijaa, tohtori Leena Ilmolaa, jakamaan oppinsa siitä, miten yritykset menestyvät epävarmuuden maailmassa ja kääntävät muutokset menestykseksi.

 

Olen yrittänyt ymmärtää epävarmuuden olemusta viimeiset parikymmentä vuotta. Fountain Parkin perustamisen jälkeen matka on jatkunut. Kymmenen vuotta sitten muutin päätoimiseksi tutkijaksi Wieniin, IIASAan (International Institute for Applied Systems Analysis). Tiivistän alla toistaiseksi oppimani kolmeen yrityksen johtamiseen liittyvään tosiasiaan.

Kun muutosnopeus kasvaa ja markkinan aiempi logiikka ei anna luotettavia ohjeita tulevan strategisointiin, kannattaa seurata maailman menoa laajasti. Muutoksen varhaiset merkit, heikot signaalit, eivät usein synny omilla markkinoilla, vaan niiden reunoilla tai ulkopuolella. Ja niitä on vaikeaa havaita, koska ne eivät ”sovi kuvioon”.

Omakohtainen esimerkki: Itse kuulin alustoista ensimmäisen kerran IT-yhteydessä jo 2000 luvun alussa, unohdin (IT ei kiinnosta) koko jutun kunnes kuusi vuotta sitten törmäsin termiin uudelleen aivan uudessa yhteydessä. Ohitin jutun tuolloinkin (kovapäinen; sama perustelu). Vasta, kun vuoden 2014 lopulla kaksi arvostamaani ihmistä kertoi, miksi asia on tärkeä, meni viesti perille.  Nyt olen tutkinut alustataloutta Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoituksella vuodesta 2015 ja väitän, että globaalit alustat ovat käynnistäneet maailmantalouden rakennemuutoksen, joka vaikuttaa kaikkiin markkinoihin.

Miten suomalaiset yritykset olisivat voineet huomata kehityksen riittävän ajoissa?

Esimerkiksi Airbnb ei ole ehkä metsä- tai konepajateollisuuden kannalta kiinnostava, mutta se oli yksi ensimmäisistä uudesta liiketoimintalogiikasta viestivistä  heikoista signaaleista.  Tämän varhaisen muutosmerkin huomaamista olisi voinut vauhdittaa kolmella keinolla.

1. Toimintaympäristöä kannattaa seurata laajasti

Kannattaa seurata myös sellaisia kehitystä, joka näyttää olevan oman alueen ulkopuolella.  Koska on selvää, että johtoryhmästä harvoin löytyy riittävästi tähän resursseja, täytyy koko organisaatio ja kaikki sen kontaktit valjastaa tähän tarkoitukseen.

Olen urani aikana kokeillut montaa erilaista signaalien keräysmenetelmää. Tehokkain näyttää olevan kahdesti vuodessa tehtävä kampanja, jossa jokaista pyydetään osallistumaan ja kertomaan, mistä tahansa kiinnostavasta uudesta ilmiöstä, vaikkei se suoranaisesti näytä bisnekseen kuuluvankaan.

Olettaisin, että joku konepajayrityksenkin työntekijä olisi törmännyt Airbnb:hen. Ja todennut idean hyväksi, vaikkei ehkä olisi osannutkaan suoraan kertoa, että mikä merkitys sillä olisi ollut konepajabisnekselle.

Yksi hyvä menetelmä  on Fountain Parkin Strategiadialogi palvelu, jonka kehitystyössä itsekin olen ollut merkittävästi mukana.

 

Toimintaympäristön muutoksia kannattaa seurata laajasti koko organisaation voimin.

2. Heikot signaalit yllättävät, hulluimmatkin ideat kannattaa analysoida

Tyypillistä heikolle signaalille on se, ettei se tunnu kuuluvan meidän bisnekseemme lainkaan. Uberillä ja sellun keitolla ei tunnu olevan mitään tekemistä keskenään, siitäkään huolimatta, että sellumolekyyleistä voi printata 3D-tulostimella mitä vain.

Strategiatyön alkuvaiheessa kannattaa käydä läpi erityisesti ne mahdolliset varhaiset muutosmerkit, joista ollaan erimielisiä. Sieltä uudet ajatukset löytyvät.  Mitä perusteellisempi analyysi, sitä todennäköisempää on että valmistuva strategia on riittävän ennakoiva.

3. Muutosta ei voi kokonaan ennakoida, joten kannattaa panostaa resilienssiin

Olemme nyt PVN-tutkimusryhmän (Aalto, Jyväskylän yliopisto, VTT, Imperial College, IIASA, Stevens Institute of Technology, Tokyo Institute of Techonology) kanssa paneutuneet alustatalouden olemukseen kohta viiden vuoden ajan.

Vaikka tiedämme aika paljon alustoista, niiden ekosysteemien synnystä, alustojen johtamisesta ja arvonluonnista, on yhä epäselvää, mihin suuntaan alustat kehittyvät. Milloin ja missä muodossa ekosysteemipohjaiset alustaliiketoimintamallit  valtaavat kunkin toimialan? On tärkeää, että  ainakin 6-8 erilaista mahdollista kehityskulkua (skenaariota) otetaan huomioon silloin, kun yrityksissä mietitään mm. alustastrategiaa.

Valitun strategian tulisi olla niin resilientti, että se luo menestystä kaikissa eri skenaarioissa.

Ottakaa yhteyttä, jos haluatte jatkaa keskustelua!

Leena Ilmola
Senior Researcher
Ilmola@iiasa.ac.at

 

Jos muutosmerkkien havainnointi on ajankohtainen, niin me Fountain Parkissa palvelemme sinua mielellämme! Tutustu palveluumme täältä!

 

Strategiadialogi palvelu syntyi alun alkaen skannaamaan heikkoja signaaleja. Nykyisinkin palvelun avulla kiihdytetään strategiaprosesseja sekä strategiatyön alkuvaiheessa muutosmerkkien, heikkojen signaalien,  havaitsemiseksi, että myös implementointivaiheessa osallistamaan keskijohto ja usein koko organisaatio tavoitteena syventää strategian ymmärrystä ja saada se toimimaan arjessa. Strategiadialogin avulla saadaan yksi vaikuttava kanava lisää, joka helpottaa perinteistä strategian tömäystä ja patoumista keskijohtoon. Erityisesti asiakkaat kiittelevät keskijohdon ymmärryksen syventymistä, joka näkyy strategian toiminnallistumisen vauhdittumista, lue lisää asiakkaidemme kokemuksista täältä.

Leena Ilmola

Ilmola on Fountain Park Oyn perustajapartneri ja osakas, digitalouden tutkija ja AI markkinoiden dynamiikkaakin selvitellyt.

Hän työskentelee nykyään vanhempana tutkijana kansainvälisessä IIASA:ssa, International Institute for Applied Systems Analysis. Työn alla mm. digitalouden epävarmuuksien analysointi.

Ilmolan väitöskirja käsitteli heikkoja signaaleja otsikolla: ”Increasing Flexibility by Environment Scanning of Early Signs of Change in a Complex Environment”. Väitös on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Suosittelemme

”No, tämähän ei koske meitä” – vai koskeeko? Varo strategista sokaistumista!

Joskus mietin, mikä aiheuttaa organisaatioissa strategisen sokaistumisen muutokselta. Eräs suurimpia muutoksia on kohtaamassa yliopistoja. Tämän tulevaisuuskuvan kuultuaan eräs ylimmän johdon edustaja tokaisi: ’No, tämähän ei sitten meitä koske’.… Lue lisää!

Dialoginen strategiatyö on fiksu valinta

Strategiatyö on jatkuvaa navigointia muuttuvissa olosuhteissa. Perusolettamuksia on testattava ja uusia uhkia ja mahdollisuuksia tutkailtava jatkuvasti. Dialogisessa strategiatyössä johto ei pelkästään valuta strategista viisauttaan henkilöstölle, vaan saa sitä myös vastalahjaksi. Strategiatyö on kuin… Lue lisää!

Joukkojen viisaus ja massojen psykologia

Onko joukkojen viisaus sama vai eri asia kuin massojen tyhmyys? Teppo Nieminen valottaa joukkojen viisauden käsitteen merkitystä blogissaan.… Lue lisää!