Työtyytyväisyys on tulos myös hyvästä johtamisesta

Työtyytyväisyys on tulos myös hyvästä johtamisesta

Fiksu organisaatio ymmärtää, että nyt jos koskaan on aika investoida hyvään johtamiseen, jonka myötä työtyytyväisyys paranee ja ihmisten työkyky, työhyvinvointi ja kaikki positiivinen kierre alkaa lopulta tuottaa tulosta.

Sanomattakin on selvää, että parhaiten menestyvät yritykset ovat parhaiten johdettuja. Huonosti ja hyvin johdetun organisaation kustannuksissa voi olla eroa yli kymmenen prosenttia liikevaihdosta.

Tutkimusten mukaan suomalaiset kokevat olevansa merkittävästi terveempiä kuin 10 vuotta sitten. Outoa on, että se ei näy sairauspoissaolojen vähentymisenä. Sairauspoissaolot ovat pysyneet samalla tasolla. Huonon esimiehen alaisilla saattaa olla jopa 60 prosenttia enemmän poissaoloja kuin hyvän esimiehen alaisilla.

Sairauspoissaolojen lisäksi huono esimiestyö aiheuttaa myös muita työn tuottavuutta laskevia tekijöitä, muun muassa ei-toivottua henkilöstön vaihtuvuutta. Tutkimusten mukaan 70 prosenttia itse irtisanoutuvista lähtee huonon esimiehen takia.

Oma lukunsa tuo myös työmarkkinoidemme säännöt. Kevättalvella Telma-lehdessä kirjoitettiin osuvasti tieto- ja liikkuvan työn aivoja kuormittavista haasteista, jotka ovat välillä ristiriidassa fyysistä työtä varten tehtyjen ihanteiden, käytäntöjen ja sääntöjen kanssa.

– Edellytyksenä on, että valvonta-ajattelun sijaan ihmiset osaavat ja voivat itsenäisesti hallita omaa aikaansa. Työn tekemisen vapaus ja vastuu ovat uuden ajan työmarkkinoiden avainkysymyksiä, kertoo aivotutkija Kiti Müller.

Työtyytyväisyys nousuun johtamisen keinoin

Nykyisellään työhyvinvointi käsitetään valitettavasti edelleenkin yksittäisistä, työnteon arjesta irrallisista toimenpiteistä ilman, että se on osa organisaation kokonaisuutta ja liiketoimintaa tukevaa toimintaa.

Aineettoman pääoman eli henkilöstön, heidän osaamisensa, me-hengen ylläpitämisen ja asiakassuhteisiin liittyvien voimavarojen tehokkaan käytön uskotaan tulevaisuudessa parantavan organisaation tulosta huomattavasti enemmän kuin koneiden, laitteiden, toimitilojen ja muun aineellisen pääoman käytön tehostaminen.

Työhyvinvointia siis voi ja pitää johtaa ja se on organisaation johdon tehtävä, mutta samalla se on jokaisen työntekijän itsensä omaksuttava asia, jota ei voi ulkoistaa. Iso joukko työhyvinvointia lisääviä ratkaisuja löytyykin aivan meidän jokaisen käden ulottuvilta.

Nykyisen työn pelisäännöt pitäisikin keksiä uudelleen, työhyvinvoinnin kannalta vanhasta ajattelusta jopa pitäisi päästä eroon.

Työhyvinvointia myös mitataan keinoin, jotka kertovat menneestä mutta eivät ennakoi tulevaa, eivätkä tarjoa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia tunnistettuihin pulmiin.

Tähän johdon tulisikin tarttua, eli kuinka tunnistetut haasteet muutetaan käytännön kehittämistoimiksi? Tämä on henkilöstön motivaation ja sitoutumisen kannalta erittäin keskeinen kysymys.

Lisää aiheesta