Yrityskulttuuri ei syö pelkkiä strategioita, myös compliance maistuu mainiosti

Monet ovat varmasti kuulleet jonkun version sanonnasta, jossa yrityskulttuuri syö strategian aamiaiseksi, päivälliseksi tai joskus jopa välipalaksi. Sanonnan muotoilu vaihtelee kertojasta riippuen, mutta viesti on selkeä ja vahva: paraskaan suunnitelma ei toteudu, jos ihmiset eivät ota asiaa aidosti omakseen.  

Osallistuin viime viikolla YK:n Global Compactin kokoukseen Berliinissä. Odotetusti viime aikojen suurin vastuullisuusfloppi, Volkswagenin päästöhuijaus, oli vahvasti esillä niin virallisissa puheenvuoroissa kuin kahvipöytäkeskusteluissakin. Keskusteluissa kävi hyvin selväksi, että yrityskulttuuri jyrää helposti hienoimmatkin vastuullisuus- tai complience-prosessit. Raportit, indikaattorit, whisteblower-järjestelmät tai eettiset ohjeistukset eivät näköjään yksinkertaisesti riitä. Eihän toki ole niin, että Volkkarilla olisi kuultu säännöistä ja niiden noudattamisesta vasta hiljattain. Päinvastoin, siellä on tehty aktiivista työtä yritysvastuun ja erilaisten ohjeistusten kanssa. Yrityksellä on ollut käytössään huippuunsa viritetyt vastuullisuusprosessit ja kasa alan ammattilaisia. Ja silti tapahtui, mitä tapahtui. Miksi? Ja ennen kaikkea: miten voimme varmistaa, että sama ei tapahdu muualla?

Tätä pohdittaessa päädyttiin tuttujen asioiden äärelle. Vastuullisuus ja eettinen toiminta pitää leipoa sisään organisaation rakenteisiin, mittareihin, palkitsemiseen ja sanktioihin. Nämäkään eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan lisäksi pitäisi pystyä vaikuttamaan sosiaalisiin normeihin, arvoihin ja johtamisen tapoihin. Johtajat on saatava toimimaan roolimalleina ja yksilöt on saatava ottamaan vastuu ja omistajuus tekemisistään ja valinnoistaan.

Loppujen lopuksi vastuullisuudessa on kyse ”vain” oikeasta ja väärästä. Oikea ja väärä konkretisoituvat myös yritysten toiminnassa yksilöiden valintoihin. Siihen, miten yksilö toimii silloin, kun kukaan ei ole näkemässä tai silloin, jos hän tietää varmasti, että hieman sääntöä venyttäessään ei jäisi kiinni.

Vastuulliset toimintatavat täytyy saada osaksi jokaisen organisaatiossa työskentelevän ihmisen omaa arvomaailmaa. Ääneen lausutut viralliset tavoitteet eivät voi olla ristiriidassa piilevämmän arvopohjan tai yrityskulttuurin kanssa. Kun tarjoutuu tilaisuus huijata, niin sitä ei yksinkertaisesti tehdä, koska meidän yrityksessämme niin ei tehdä. Huijaamiseen tai pikavoittojen tavoitteluun ei kannusteta – ei edes sanattomasti ja epäsuorasti kulmakarvoja väärissä paikoissa kohottelemalla.

Hyvän yrityskulttuurin rakentaminen, arvotyö ja hyvän johtamisen edistäminen ovat vaikeita tehtäviä. Niiden saavuttamiseksi ei löydy oikoteitä tai pikaisia ratkaisuita. Ainoa kestävä tapa on tehdä työtä fiksun yrityskulttuurin eteen jatkuvasti, systemaattisesti ja monin eri tavoin. Ihmisten on päästävä mukaan määrittelemään yrityksen arvoja, omaa työtään, tavoitteitaan, toimintamalleja ja yrityksen tulevaisuutta. Ilman aitoa ja jatkuvaa osallistamista tarvittavaa vastuunottoa ja asian omistajuutta ei yksinkertaisesti synny.

Ja kyllä, tämä kaikki maksaa ja vie aikaa. Mutta kuten sanotaan, “If you think compliance is expensive, you can always try non-compliance”.

Anu Kokko

Anu tekee Fountain Parkissa asiakastyötä sekä julkisen sektorin että yritysasiakkaiden parissa. Yritysvastuu on hänen erikoistumisalueensa.

”Inspiroidun kiinnostavista ihmisistä ja heidän haasteistaan. On aina yhtä innostavaa elää mukana prosessissa, jossa joukkojen viisaus valjastetaan auttamaan johtamisen arjessa. Tyytyväinen asiakas on oikeasti se paras palkinto tehdystä työstä.”

Suosittelemme

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus kirkastuu kaikki sidosryhmät mukaan ottavassa dialogissa

Osaamisen varmistaminen kysyy yhteistä tahtotilaa Kolmekymmentä vuotta sitten aloitin työskentelyn organisaatiossa, jossa tehtäväni oli edistää koulutuksen työelämäyhteyksiä kaikilla tasoilla. Asenneilmapiiri 1980-luvun loppupuolella ei ollut vielä kovinkaan yhteistyömyönteinen – ei puolella eikä… Lue lisää!

Maakuntastrategia syntyi tärkeimpien sidosryhmien tuella

Kanta-Hämeen maakuntastrategia sai tukea maakunnan tärkeimpien sidosryhmien ideoista verkkoaivoriihessä keväällä 2018. Sidosryhmät osallistuivat strategian kehittämiseen pohtimalla maakunnan vahvuuksia, arjen iloja sekä asukkaiden hyvinvointia tukevia tekijöitä. Haastattelimme Hämeen liiton muutosjohtaja… Lue lisää!

Kunnanjohtajan vierasblogi: Osallistamalla lääkettä demokratiavajeeseen

Tulevaisuudentutkija Alvin Toffler julkaisi 1970 -luvun alussa kirjan Future Shock. Hän ennusti internetin laajan leviämisen ja mm. sen, että tiedosta tulee vahvojen yhteiskuntien liikkeellepaneva voima, joka nousee arvossaan työvoiman ja materiaalien rinnalle. Toffler pohti demokratian kriisin olemusta… Lue lisää!

Terveet tilat kehittyvät luottamuksen ja viestinnän avulla

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS:in ja Kiinteistöalan koulutuskeskus Kiinkon Terveet tilat -selvitykseen osallistettiin OAJ:n sekä Tehyn jäsenet ideoimaan ratkaisuja tukemaan terveitä työtiloja sekä tunnistamaan niitä estäviä tekijöitä. Millä konkreettisilla teoilla ratkaistaan sisäilman ongelmat… Lue lisää!

Tulevaisuudentutkijan opit: näin luot menestystä muutosnopeudesta ja kompleksisuudesta huolimatta

Muuttuva toimintaympäristö haastaa yrityksiä yllättävistäkin suunnista. Pyysimme tulevaisuudentutkijaa, tohtori Leena Ilmolaa, jakamaan oppinsa siitä, miten yritykset menestyvät epävarmuuden maailmassa ja kääntävät muutokset menestykseksi.   Olen yrittänyt ymmärtää epävarmuuden olemusta viimeiset… Lue lisää!

Kunnanjohtajan vierasblogi: Osallistamisen prosessi voimaannuttaa koko kuntaa

Kirjoitin 70-luvulla yläasteella aineen, joka päättyi havaintoon, että 40-vuoden päästä yhteiskuntaamme johdetaan kumiaivoilla, jotka ovat joustavat ja toimivat vuorokauden ympäri hyödyntäen kaikkea maailmallista tietoa. Sain aineesta nelosen ja paperin kulmaan oli kirjoitettu ”Ei maailma voi 40-vuoden… Lue lisää!