Yrityskulttuuri ei syö pelkkiä strategioita, myös compliance maistuu mainiosti

Monet ovat varmasti kuulleet jonkun version sanonnasta, jossa yrityskulttuuri syö strategian aamiaiseksi, päivälliseksi tai joskus jopa välipalaksi. Sanonnan muotoilu vaihtelee kertojasta riippuen, mutta viesti on selkeä ja vahva: paraskaan suunnitelma ei toteudu, jos ihmiset eivät ota asiaa aidosti omakseen.  

Osallistuin viime viikolla YK:n Global Compactin kokoukseen Berliinissä. Odotetusti viime aikojen suurin vastuullisuusfloppi, Volkswagenin päästöhuijaus, oli vahvasti esillä niin virallisissa puheenvuoroissa kuin kahvipöytäkeskusteluissakin. Keskusteluissa kävi hyvin selväksi, että yrityskulttuuri jyrää helposti hienoimmatkin vastuullisuus- tai complience-prosessit. Raportit, indikaattorit, whisteblower-järjestelmät tai eettiset ohjeistukset eivät näköjään yksinkertaisesti riitä. Eihän toki ole niin, että Volkkarilla olisi kuultu säännöistä ja niiden noudattamisesta vasta hiljattain. Päinvastoin, siellä on tehty aktiivista työtä yritysvastuun ja erilaisten ohjeistusten kanssa. Yrityksellä on ollut käytössään huippuunsa viritetyt vastuullisuusprosessit ja kasa alan ammattilaisia. Ja silti tapahtui, mitä tapahtui. Miksi? Ja ennen kaikkea: miten voimme varmistaa, että sama ei tapahdu muualla?

Tätä pohdittaessa päädyttiin tuttujen asioiden äärelle. Vastuullisuus ja eettinen toiminta pitää leipoa sisään organisaation rakenteisiin, mittareihin, palkitsemiseen ja sanktioihin. Nämäkään eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan lisäksi pitäisi pystyä vaikuttamaan sosiaalisiin normeihin, arvoihin ja johtamisen tapoihin. Johtajat on saatava toimimaan roolimalleina ja yksilöt on saatava ottamaan vastuu ja omistajuus tekemisistään ja valinnoistaan.

Loppujen lopuksi vastuullisuudessa on kyse ”vain” oikeasta ja väärästä. Oikea ja väärä konkretisoituvat myös yritysten toiminnassa yksilöiden valintoihin. Siihen, miten yksilö toimii silloin, kun kukaan ei ole näkemässä tai silloin, jos hän tietää varmasti, että hieman sääntöä venyttäessään ei jäisi kiinni.

Vastuulliset toimintatavat täytyy saada osaksi jokaisen organisaatiossa työskentelevän ihmisen omaa arvomaailmaa. Ääneen lausutut viralliset tavoitteet eivät voi olla ristiriidassa piilevämmän arvopohjan tai yrityskulttuurin kanssa. Kun tarjoutuu tilaisuus huijata, niin sitä ei yksinkertaisesti tehdä, koska meidän yrityksessämme niin ei tehdä. Huijaamiseen tai pikavoittojen tavoitteluun ei kannusteta – ei edes sanattomasti ja epäsuorasti kulmakarvoja väärissä paikoissa kohottelemalla.

Hyvän yrityskulttuurin rakentaminen, arvotyö ja hyvän johtamisen edistäminen ovat vaikeita tehtäviä. Niiden saavuttamiseksi ei löydy oikoteitä tai pikaisia ratkaisuita. Ainoa kestävä tapa on tehdä työtä fiksun yrityskulttuurin eteen jatkuvasti, systemaattisesti ja monin eri tavoin. Ihmisten on päästävä mukaan määrittelemään yrityksen arvoja, omaa työtään, tavoitteitaan, toimintamalleja ja yrityksen tulevaisuutta. Ilman aitoa ja jatkuvaa osallistamista tarvittavaa vastuunottoa ja asian omistajuutta ei yksinkertaisesti synny.

Ja kyllä, tämä kaikki maksaa ja vie aikaa. Mutta kuten sanotaan, “If you think compliance is expensive, you can always try non-compliance”.

Anu Kokko

Anu tekee Fountain Parkissa asiakastyötä sekä julkisen sektorin että yritysasiakkaiden parissa. Yritysvastuu on hänen erikoistumisalueensa.

”Inspiroidun kiinnostavista ihmisistä ja heidän haasteistaan. On aina yhtä innostavaa elää mukana prosessissa, jossa joukkojen viisaus valjastetaan auttamaan johtamisen arjessa. Tyytyväinen asiakas on oikeasti se paras palkinto tehdystä työstä.”

Suosittelemme

Muodottomasta taikinamöykystä kauniiksi kakuksi julkisen toimijan ja asiantuntijan yhteistyöllä

Mitä saadaan, kun julkisen toimijan ja asiantuntijan viisaat päät lyödään yhteen? Tässä tapauksessa parhaita mahdollisia palveluita ikääntyneille. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä halutaan varmistaa, että ikääntyneiden palvelut toimivat parhaalla mahdollisella tavalla tukemassa ikäihmisten… Lue lisää!

Monimuotoisuusjohtaminen askel askeleelta

Monimuotoisuusjohtaminen tuo erilaisten ihmisten osaamispotentiaalin esiin ja hyötykäyttöön.  Strategisena valintana monimuotoisuuden ja inkluusion vaaliminen tuo parhaimmillaan kilpailuetua, ketteryyttä, innovaatioita ja hyvinvoivan kulttuurin. Monimuotoisuuden haasteena on erilaisuuden ymmärtäminen,… Lue lisää!

Metataidot osaamisen haasteiden ratkaisijana

Osaamisen kehittämisellä oppimisen iloa Opiskellessani kasvatustieteitä Turun yliopistolla kuuluivat opiskelutekniikan opinnot pakollisena osana tutkintokokonaisuuteeni. Opiskelutekniikoiden ymmärtäminen, omien toimintatyylien ja osaamisen rakentaminen avasi maailman minulle täysin uudella tavalla – opin… Lue lisää!

Osallistamisen tarkoitus on päättämisen tuskan karkotus

Mitä seuraavaksi – osallistamisen aika? Sipilän hallituksen Sote-uudistuksen kaatumisen jälkeen tunnelma kunnissa ja uudistusta valmistelleissa muutosorganisaatioissa on vaikuttanut olevan enemmän tai vähemmän turhautunut. Sapettaa, että sote valmistellussa muodossaan kohtasi karvaan loppunsa, ja huoli on,… Lue lisää!

Vaikuttavan johtamisen täsmävinkit – muista nämä 4 asiaa kehittämistyössä

Tulevaisuuden johtaminen on kestävää, osallistavaa sekä esimerkkejä edukseen hyödyntävää. Vaikuttavan ja tulevaisuusorientoituneen johtajan korvat ovat jatkuvasti höröllä sille, mitä sanottavaa organisaation henkilöstöllä ja sidosryhmillä on. 1. Kaikki viisaus ei asu johtajan päässä – anna… Lue lisää!

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus kirkastuu kaikki sidosryhmät mukaan ottavassa dialogissa

Osaamisen varmistaminen kysyy yhteistä tahtotilaa Kolmekymmentä vuotta sitten aloitin työskentelyn organisaatiossa, jossa tehtäväni oli edistää koulutuksen työelämäyhteyksiä kaikilla tasoilla. Asenneilmapiiri 1980-luvun loppupuolella ei ollut vielä kovinkaan yhteistyömyönteinen – ei puolella eikä… Lue lisää!