Jaettu ymmärrys tulosten tekijänä – yritysvastuun integrointi, osa 3

Yrityksen potentiaalit yritysvastuun hyödyntämisessä riippuvat siitä, onnistuuko yritys poistamaan kehitystä estävät asenteet. Yritysvastuun onnistunut integrointi vaatii yritykseltä paljon toimia, joista muutamia olen käsitellyt jo aiemmissa blogikirjoituksissani, tässä kirjoituksessa perehdyn yhteisymmärryksen vaikutukseen ja sen edistämiseen vastuullisuustyössä.

Organisaation sisäisissä keskusteluissa kohtaavat väistämättä erilaiset todellisuudet ja mielipiteet. Jonkun asian ollessa itsestäänselvä jollekin, toiselle se ei ole sitä lainkaan. Jonkun toisen kiireellinen ja tärkeä asia ei olekaan sitä toiselle osastolle.

Vastuullisuus herättää herkästi tunteikkaita ristiriitoja organisaation sisällä pääosin epätietoisuudesta johtuen. Tällaista teemaa käsiteltäessä yrityksen yritysvastuullisuusasiantuntijoiden on syytä olla hyvin valmistautuneita vastarintaan ja tuntea yrityksen kulttuuri, jotta aiheesta voidaan käydä tuloksellisia keskusteluja organisaation sisällä.

Yksi tärkeimmistä yhteisymmärrystä lisäävistä tekijöistä ovat onnistuneet keskustelut, joissa tietoa lisätään puolin ja toisin kohti yhteisiä päämääriä. Yritysvastuuasiantuntijoilla on oltava tunneälyä, jotta he kykenevät toimimaan vahvasti yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa, erilaisissa tilanteissa.  Tarkoitus on tuoda näkemyksiä yhteiseen pöytään, mutta olla tuomatta mitään silti täysin valmiina.

Oleellista on kuitenkin aina säilyttää lopullinen vastuu yksiköillä oman alueensa päätöksistä ja tavoitteista. Vastuun nimeäminen toisaalle aiheuttaa turhautumista, jonka kautta myös motivaatio kärsii.

Uusien potentiaalien ja näkökulmien löytymisessä rajoittavana tekijänä eivät ole voimavarat vaan ihmisten asenteet. Sen vuoksi myös yritysvastuussa on tärkeää osata hyödyntää mahdollisuus ihmisten käsityksiin ja asenteisiin vaikuttamisesta. Strategia on nähtävä konkreettisina tekoina, joita toteutamme yhteisymmärryksessä, toisiamme kunnioittaen.

Sitoutuminen on viimeinen käsittelemäni peruselementti vastuullisuuden integroimiseksi ja kerron siitä lisää seuraavassa kirjoituksessani.

Tämä teksti on osa blogisarjaa, jossa käsitellään työkaluja vastuullisuuden integroimiseksi. Blogin viisi osaa julkaistaan marraskuun ensimmäisen viikon aikana.

2.11. Johdanto: Epäonnistunut integrointi haaskaa vastuullisuuden arvon

3.11. Sokea tarve ei tee tietoiseksi – yritysvastuun integrointi, osa 1

4.11. Ilman tekijää ei synny tulosta – yritysvastuun integrointi, osa 2

5.11. Jaettu ymmärrys tulosten tekijänä – yritysvastuun integrointi, osa 3 (tämä sivu)

6.11. Sitoutumattomat jäävät sivustaseuraajiksi – yritysvastuun integrointi, osa 4

Niina Niemelä

Niina Niemelä toimii yritysvastuun kehitystehtävissä Metsolla. Katso tarkemmat tiedot Niinan Linkedin-profiilista.

Suosittelemme

Osallistamisen tarkoitus on päättämisen tuskan karkotus

Mitä seuraavaksi – osallistamisen aika? Sipilän hallituksen Sote-uudistuksen kaatumisen jälkeen tunnelma kunnissa ja uudistusta valmistelleissa muutosorganisaatioissa on vaikuttanut olevan enemmän tai vähemmän turhautunut. Sapettaa, että sote valmistellussa muodossaan kohtasi karvaan loppunsa, ja huoli on,… Lue lisää!

Vaikuttavan johtamisen täsmävinkit – muista nämä 4 asiaa kehittämistyössä

Tulevaisuuden johtaminen on kestävää, osallistavaa sekä esimerkkejä edukseen hyödyntävää. Vaikuttavan ja tulevaisuusorientoituneen johtajan korvat ovat jatkuvasti höröllä sille, mitä sanottavaa organisaation henkilöstöllä ja sidosryhmillä on. 1. Kaikki viisaus ei asu johtajan päässä – anna… Lue lisää!

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus kirkastuu kaikki sidosryhmät mukaan ottavassa dialogissa

Osaamisen varmistaminen kysyy yhteistä tahtotilaa Kolmekymmentä vuotta sitten aloitin työskentelyn organisaatiossa, jossa tehtäväni oli edistää koulutuksen työelämäyhteyksiä kaikilla tasoilla. Asenneilmapiiri 1980-luvun loppupuolella ei ollut vielä kovinkaan yhteistyömyönteinen – ei puolella eikä… Lue lisää!

Maakuntastrategia syntyi tärkeimpien sidosryhmien tuella

Kanta-Hämeen maakuntastrategia sai tukea maakunnan tärkeimpien sidosryhmien ideoista verkkoaivoriihessä keväällä 2018. Sidosryhmät osallistuivat strategian kehittämiseen pohtimalla maakunnan vahvuuksia, arjen iloja sekä asukkaiden hyvinvointia tukevia tekijöitä. Haastattelimme Hämeen liiton muutosjohtaja… Lue lisää!

Kunnanjohtajan vierasblogi: Osallistamalla lääkettä demokratiavajeeseen

Tulevaisuudentutkija Alvin Toffler julkaisi 1970 -luvun alussa kirjan Future Shock. Hän ennusti internetin laajan leviämisen ja mm. sen, että tiedosta tulee vahvojen yhteiskuntien liikkeellepaneva voima, joka nousee arvossaan työvoiman ja materiaalien rinnalle. Toffler pohti demokratian kriisin olemusta… Lue lisää!

Terveet tilat kehittyvät luottamuksen ja viestinnän avulla

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS:in ja Kiinteistöalan koulutuskeskus Kiinkon Terveet tilat -selvitykseen osallistettiin OAJ:n sekä Tehyn jäsenet ideoimaan ratkaisuja tukemaan terveitä työtiloja sekä tunnistamaan niitä estäviä tekijöitä. Millä konkreettisilla teoilla ratkaistaan sisäilman ongelmat… Lue lisää!