Sokea tarve ei tee tietoiseksi – yritysvastuun integrointi, osa 1

Yhä useampi yritys on tunnistanut sen, että mitä paremmin yritysvastuu integroituu yritykseen sitä vahvemmin sillä on positiivisia vaikutuksia. Toimintaympäristön muutos on ajanut yritykset kehittämään kilpailukykyään tunnistamalla yhä enemmän muiden sidosryhmien tarpeita ja odotuksia. Tämä on tuonut yritykselle uusia kehittyneempiä tavoitteita ja päämääriä, joihin yritysvastuu vahvasti liittyy.

Yritysvastuun onnistunut toteuttaminen vaatii kuitenkin yritykseltä kykyä implementoida vastuullisuus läpi organisaation. Aiemmassa blogikirjoituksessa toin esiin neljä askelta kohti integroitua vastuullisuutta ja nyt aion paneutua niistä ensimmäiseen, tietoisuuteen.

Yritysvastuuta terminä on määritelty hyvin eri tavoin ja edelleenkin sille on monta eri nimeä ja vielä useampi määritelmä. Yleinen harhaluulo on se, että yritysvastuu liittyy vain ja ainoastaan ympäristöasioihin tai vaihtoehtoisesti sosiaaliseen tukeen hyväntekeväisyyden kautta. Näin ei ole, vaan yritysvastuu on osa yrityksen kaikkea toimintaa ja sen ainoa päämäärä on kaikessa toiminnassaan tukea yrityksen menestystä.

Ensimmäinen ja tärkein askel yritykselle on määritellä yritysvastuu: mitä se on ja miksi sitä tehdään. Käsitteisiin liittyvät ennakkoajatukset estävät oivallusten syntymisen ja joko tyrehdyttävät tekemisen tai vievät sen hakoteille. Sen vuoksi on oleellista määritellä vastuullisuus ja hyödyntää yritysvastuuammattilaisia ajatusten kokoajana ja esittäjänä parhaalla mahdollisella tavalla.

Johdon sitoutuminen ja esimerkillinen toiminta ovat merkittäviä elementtejä tietoisuuden lisäämisessä, sillä johto on ylin taho, jota henkilöstö kuuntelee ja kunnioittaa. Yritysvastuuresurssien tehtäväksi jää käytännön jalkauttaminen eri yksiköihin ja huolehtiminen siitä, että henkilöstö kaikilla tasoilla saavat tietoa vastuullisuudesta. Tietoa on tehokasta jakaa työryhmien, tiedotustilaisuuksien, sisäisten kanavien ja koulutusten kautta. Yritysvastuu on määriteltävä myös yrityksen politiikoissa ja toimintaohjeissa, mitä kautta tietoisuus välittyy aina myös uusille työntekijöille. Isoissa organisaatioissa toimivan prosessin kehittäminen on haastavaa, mutta välttämätöntä edistyksen varmistamiseksi. Suunnitelma ja perustelu on aina paras lähde hyvälle implementointiprosessille.

Henkilöstön tietoisuus yritysvastuun olennaisuuksista on myös tärkeä tekijä vastuullisten toimintatapojen levittämisessä yrityksen ulkoisille sidosryhmille. On tiedostettava, että kuka tahansa voi puhua yrityksen puolesta työpaikalla, sosiaalisessa mediassa tai asiakkaan luona. Tietoisuuden kautta ollaan jo lähempänä ymmärrystä ja sitä, että voidaan positiivisella tavalla sitouttaa koko yritys tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla yrityksen kehitystä.

Jos vastuullisuuden rooli yritykselle on epäselvä, sitä on mahdotonta yhdistää jokapäiväiseen työhön. Sen vuoksi määrittely ja tiedostaminen on ensimmäinen askel, mistä vastuullisuustyössä lähdetään liikkeelle.
Tämä teksti on osa blogisarjaa, jossa käsitellään työkaluja vastuullisuuden integroimiseksi. Blogin viisi osaa julkaistaan marraskuun ensimmäisen viikon aikana. Johdanto 2.11. Epäonnistunut integrointi haaskaa vastuullisuuden arvon

Niina Niemelä

Niina Niemelä toimii yritysvastuun kehitystehtävissä Metsolla. Katso tarkemmat tiedot Niinan Linkedin-profiilista.

Suosittelemme

Maakuntastrategia syntyi tärkeimpien sidosryhmien tuella

Kanta-Hämeen maakuntastrategia sai tukea maakunnan tärkeimpien sidosryhmien ideoista verkkoaivoriihessä keväällä 2018. Sidosryhmät osallistuivat strategian kehittämiseen pohtimalla maakunnan vahvuuksia, arjen iloja sekä asukkaiden hyvinvointia tukevia tekijöitä. Haastattelimme Hämeen liiton muutosjohtaja… Lue lisää!

Kunnanjohtajan vierasblogi: Osallistamalla lääkettä demokratiavajeeseen

Tulevaisuudentutkija Alvin Toffler julkaisi 1970 -luvun alussa kirjan Future Shock. Hän ennusti internetin laajan leviämisen ja mm. sen, että tiedosta tulee vahvojen yhteiskuntien liikkeellepaneva voima, joka nousee arvossaan työvoiman ja materiaalien rinnalle. Toffler pohti demokratian kriisin olemusta… Lue lisää!

Terveet tilat kehittyvät luottamuksen ja viestinnän avulla

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS:in ja Kiinteistöalan koulutuskeskus Kiinkon Terveet tilat -selvitykseen osallistettiin OAJ:n sekä Tehyn jäsenet ideoimaan ratkaisuja tukemaan terveitä työtiloja sekä tunnistamaan niitä estäviä tekijöitä. Millä konkreettisilla teoilla ratkaistaan sisäilman ongelmat… Lue lisää!

Tulevaisuudentutkijan opit: näin luot menestystä muutosnopeudesta ja kompleksisuudesta huolimatta

Muuttuva toimintaympäristö haastaa yrityksiä yllättävistäkin suunnista. Pyysimme tulevaisuudentutkijaa, tohtori Leena Ilmolaa, jakamaan oppinsa siitä, miten yritykset menestyvät epävarmuuden maailmassa ja kääntävät muutokset menestykseksi.   Olen yrittänyt ymmärtää epävarmuuden olemusta viimeiset… Lue lisää!

Kunnanjohtajan vierasblogi: Osallistamisen prosessi voimaannuttaa koko kuntaa

Kirjoitin 70-luvulla yläasteella aineen, joka päättyi havaintoon, että 40-vuoden päästä yhteiskuntaamme johdetaan kumiaivoilla, jotka ovat joustavat ja toimivat vuorokauden ympäri hyödyntäen kaikkea maailmallista tietoa. Sain aineesta nelosen ja paperin kulmaan oli kirjoitettu ”Ei maailma voi 40-vuoden… Lue lisää!

Ruuantuotanto kannattavaksi yhteisen dialogin tuella

Ruuantuotannon kannattavuuden haasteita ratkaisemassa Viime kesänä alkanut ruuantuotannon kannattavuutta edistävä selvitystyö on tulossa päätökseen. Ideat, joita suomalaisen ruuantuotannon kannattavuuden parantamiseksi tarvitaan, konkretisoituvat pian toimenpide-ehdotuksiksi ja teoiksi. Vuorineuvos ja hankkeen… Lue lisää!