Maakuntastrategia syntyi tärkeimpien sidosryhmien tuella
Kanta-Hämeen maakuntastrategia sai tukea maakunnan tärkeimpien sidosryhmien ideoista verkkoaivoriihessä keväällä 2018. Sidosryhmät osallistuivat strategian kehittämiseen pohtimalla maakunnan vahvuuksia, arjen iloja sekä asukkaiden hyvinvointia tukevia tekijöitä. Haastattelimme Hämeen liiton muutosjohtaja Matti Lipsasta yhteistyön pohjalta.
Millaisia ajatuksia yhteinen projektimme herätti?
Päällimmäisenä mielessä on oikein hyvät fiilikset. Lähtökohtaisesti oli haastavaa saada osallistettua 175 000 kunnan asukasta sekä 6500 työntekijää. Halusimme kuulemisen sisältävän aitoa osallistamista. Verkkoaivoriihi olikin kaikkein keskeisin suurten joukkojen palautteensaannin ja osallistumisien väline. Vaikka osallistujia aivoriiheen saatiin suppeammin kuin odotettiin, olivat tulokset monipuoliset sekä laatuisat. Kun tarkastellaan miten maakuntastrategiaa on tehty nyt, ovat aivoriihen pohjalta saadut tulokset selkeästi nähtävissä.
Mitä hyötyjä yhteistyömme toi teille Kanta-Hämeeseen?
Saimme osallistumisen kannalta uskottavan sekä innostuneen joukon mukaan pohdintoihin. Ideat tiivistyivät, iteroituivat sekä rikastuivat kaksivaiheisen projektin edetessä. Strategian valmistelu painottuu aivoriihessä saatujen painopisteiden varaan tulevaisuudessakin, eikä pääteemoja ole tarvinnut kyseenalaistaa.
Millaista palautetta olette saaneet osallistavasta toimintatavasta?
Olen saanut välillistä palautetta. Kun tuloksia on viety eteenpäin, on niitä ollut helppo perustella, sillä ne ovat yhteisen pohdinnan summaa ja yhteisesti valittuja asioita. Maakuntastrategian jälkeen olemme lähteneet toteuttamaan henkilöstöstrategiaa, jossa siinäkin lähdimme liikkeelle aivoriihessä saatujen tuloksien ja keskustelujen pohjalta. Tulokset ovat olleet helposti ymmärrettäviä sekä omaksuttavia myös niille, jotka eivät ole varsinaiseen työstämiseen osallistuneet.
Miksi päätitte ryhtyä osallistamaan sidosryhmiä näin laajasti jo tässä vaiheessa maakunta- ja sote-uudistusta?
Minulla käynnistyi vuoden vaihteessa jo neljäs kalenterivuosi, jonka aikana olen ollut maakuntauudistusta tekemässä. Kuljemme kaiken aikaa kohti tuntematonta ja maalikin on siirtynyt useaan kertaan niin pituus- kuin syvyyssuunnassa. Kaikkea aikaa ei voida käyttää siihen, että pohditaan lopputuloksen eri skenaarioita. Lähdimme siis liikkeelle epävarmuuden aikana epävarmasta tilanteesta, mutta syntyvän maakunnan mukaan ottaminen oli meidän näkökulmastamme paras tapa toimia. Vahvuutemme piilee hämäläisessä rauhallisuudessa sekä hötkyilemättömyydessä.
Ministeriöiden kanssa syksyllä 2018 käydyissä tilannekuvakeskusteluissa saimme hyvää palautetta kaikilla valmistelun osa-alueilla. Tämä tarkoittaa sitä, että jaamme ministeriöiden kanssa yhteisen näkemyksen, ja että olemme tehneet tässä vaiheessa juuri niitä asioita, joita meidän kuuluukin tehdä.
Miten päädyitte jo valitsemaan luottamushenkilönne ja osallistamaan heidätkin?
Olemme hyödyntäneet aktiivisesti olemassa olevia rakenteita, maakuntahallitusta sekä kuntien hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajistoja. Uskoisin, että jokaisessa maakunnassa osallistamista tehdään tavalla tai toisella.
Haluatko itse kertoa yhteistyöstämme vielä jotakin?
Kokonaisuutena tämä on ollut todella pitkä harjoitus. Aloittaessamme yhdessä verkkoaivoriihen kanssa uskoimme, että maakuntavaalit olisivat pian edessä, ja että tässä kohtaa maakunnat olisivat olleet jo perustettuina ja siirryttäisiin toimeenpanovaiheeseen. Näin ei kuitenkaan käynyt.
Mielestäni harjoituksemme ei ole suinkaan mennyt hukkaan, vaikka uudistus ei edes toteutuisi. Yhteistyö on tuonut näkökulmia, jotka ovat hyödyllisiä Kanta-Hämeen tulevaisuudelle. Sen pohjalta maakunnan suuntaa sekä strategiaa tullaan valmistelemaan.
