Onko strategian jalkauttaminen tarpeen?
Parhaimmillaan onnistunut strategiaprosessi on sellainen, että strategian valmistuttua johto voi huokaista helpotuksesta.
Miksikö? Siksi, että strategia on valmis. Ja mikä parasta, koska kaikki jo ymmärtävät strategian ja sen merkityksen oman työn kannalta. Massiivista jalkautusta ei välttämättä tarvitse tehdä enää strategiaprosessin jälkeen.
Utopiaa? Vai vuorovaikutteisen strategiaprosessin etuja?
Kun strategiaa tai sen päivitystä tehdään alusta asti hyvässä yhteistyössä henkilöstön ja myös muiden sidosryhmien kanssa, niin jalkautusprosessi on kevyt ja parhaimmillaan lähes tarpeeton. Vuorovaikutteinen strategiaprosessi varmistaa, että jokainen osaa sanoittaa strategian ja toimia sen mukaan. Tämä vaatii toimia jo strategian laadinnan aikana, ei vasta sen jälkeen.
Strategian sanoittamista korosti myös yhteisöviestinnän dosentti Elisa Juholin asiakastilaisuudessamme. Kun ihminen osaa kertoa strategian ydinkohdat omin sanoin, hän myös ymmärtää asian. Ja ymmärrys jalostuu helpommin omaa työtä tukevaksi toiminnaksi, toisin kuin ulkoa opetellut korulauseet, joiden merkitys jää sisäistämättä.
Strategia näkyy kaikissa kohtaamisissa
Strategia kuuluu kaikille. Parhaimmillaan se vaikuttaa jokaisen työhön ja auttaa suoriutumaan siitä paremmin. Ennen kuin tämä on todellisuutta kaikissa yrityksissä, tietyt myytit pitää purkaa. Juholin haastoi koko johdon ja organisaatioiden viestinnän mukaan myyttien räjäyttämistalkoisiin.
Näistä myyteistä…
1) Strategia on nippu kliseitä.
2) Strategia ei liity mitenkään minun työhöni.
3) Vain tulokset ratkaisevat
… pitäisi jokaisen henkilöstön jäsenen päästä alla oleviin aatoksiin. Ja siinä osallistava strategiaprosessi ja vuorovaikutteinen viestintä ovat avainasemassa.
1) Strategia ei ole nippu kliseitä. Strategia ei ole abstratktio, vaan ymmärrettävää kieltä siitä, mihin pyritään ja miten.
2) Strategia liittyy jokaisen työhön. Strategia näyttäytyy KAIKISSA kohtaamisissa – teoissa, valinnoissa, sanoissa ja viesteissä. Laadun vaikutelma piilee yksityiskohdissa. Strategia pitää osata sanoittaa jokaiseen tilanteeseen sopivaksi.
3) Strategia voi jalostua arjessa ja johtaa strategian muutoksiin. Tämä vaatii tiedonvaihtoa työyhteisössä.
Suosi etupainoisuutta strategiatyössä
Juholinin mukaan etupainoisuus on strategiatyössä erittäin tärkeää. On parempi saada palaute jo strategiatyön aikana, kuin punnertaa strategia valmiiksi pienessä piirissä kulmahuoneessa ja toimeenpanon aikaan todeta, tai antaa henkilöstön todeta, että eihän tämä näin toimi.
”Johdetussa keskustelussa otetaan ihmiset mukaan. Sieltä tulee parhaimmat ideat ja pahimmat kysymykset”, muistuttaa Juholin.
”Oikein yllätyin, kuinka paljon teimme kaikkea mahdollista strategian määräaikaishuollon aikana”, kertoo Eläketurvakeskuksen viestintäjohtaja Kati Kalliomäki asiakastilaisuudessamme.
Eläketurvakeskuksessa kuultiin sidosryhmiä ja henkilöstöä verkkoaivoriihen avulla strategiprosessin alkuvaiheessa, pidettiin infoja ja strategiabrunsseja henkilöstölle, avattiin intraan osio keskustelua ja tiedonjakoa varten sekä otettiin esimiehet vielä erikseen mukaan työhön. Ennakoiva työ kannatti. Kun strategia valmistui, henkilöstö arvioi vaikutusmahdollisuuksiensa olleen suuri. Henkilöstö myös piti strategiaa onnistuneena ja ymmärrettävänä.
Ennakoiva työ ei siis jäänyt pöytälaatikkoon, ja kansalaisten osallistaminen toi arvokasta tietoa paitsi strategian laadinnan, myös viestinnän tueksi.
”Verkkoaivoriihi antoi suoranaisia Ahaa-elämyksiä mm. eläkeuudistuksen viestintään ja perusperiaatteiden korostamiseen. Antia on ammennettu useaan otteeseen ETK:n sisällä ja ulkopuolellakin”, Kalliomäki kertoo.
Lataa strategia-aamiaisen esitykset tästä:
Elisa Juholin: Viestintä strategian mahdollistajana
Kati Kalliomäki. Eläketurvakeskus: Strategiatyö ja henkilöstö
Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park, Verkkoaivoriihi strategiatyössä
