Terveet tilat kehittyvät luottamuksen ja viestinnän avulla

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS:in ja Kiinteistöalan koulutuskeskus Kiinkon Terveet tilat -selvitykseen osallistettiin OAJ:n sekä Tehyn jäsenet ideoimaan ratkaisuja tukemaan terveitä työtiloja sekä tunnistamaan niitä estäviä tekijöitä. Millä konkreettisilla teoilla ratkaistaan sisäilman ongelmat tulevaisuudessa? Miten järjestöjen edustajien ideat viedään käytäntöön? Haastattelussa Kiinkon toimitusjohtaja Jarno Tuimala, OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio sekä Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä.

Miksi terveiden työtilojen kartoittaminen on ollut teille tärkeää? 

Kaija: Saamme jäseniltämme paljon yhteydenottoja sisäilmaongelmiin liittyen. Jotta pystymme vaikuttamaan monella eri rintamalla ja olemaan keskusteluissa mukana, tarvitsemme tutkittua tietoa tueksemme, esimerkiksi tähän Terveet Tilat 2028 -hankkeeseen.

Jarno: Kiinkossa koulutetaan vuosittain 6000 kiinteistö- ja rakentamisalan ammattilaista, joten on tärkeää, että saamme konkreettisia työkaluja sekä käyttäjien näkökulmia omaan koulutukseemme. Kun kehitämme terveitä tiloja ja tunnistamme käyttäjäkokemuksia, voimme tukea ammattilaisten koulutusta. Uskon koulutuksen voimaan.

Mitä mieltä olette osallistavasta tavasta tässä projektissa? 

Riina: Olemme OAJ:ssa osallistavien menetelmien ja yhteistoiminnan kannattajia, osallisuuden ja ennen kaikkea demokratian mahdollistaminen on meille tärkeää. Järjestössämme on pedagogiikan ammattilaisia, joiden kautta syntyy paljon uusia ideoita. Osallistaminen on siis ollut tarkoituksenmukaista.

Oliko tuloksissa jotakin teille uutta tai yllättävää? 

Jarno: Kaikkein suurin yllätys minulle oli se, että kun kysyttiin käyttäjien ongelmanratkaisusta tiloihin liittyen, ratkaistiin ongelmat useimmiten itse tai esimiehen kanssa. Ammattilaisen rooli on ollut ongelmanratkaisussa huomattavan pieni. Tiedot ongelmista tulisi voida jakaa ammattilaisille sekä kuntien tekniselle puolelle, jotta opettajan tai terveydenhuollon ammattilaisen ei tarvitsisi ongelmia ratkoa.

Kaija: Meillä Tehyläisillä vastauksissa nousi esiin ergonomia, joka on tunnistettu kuormitustekijä sekä epäkohta. Yllätyin kuitenkin siitä, että ergonomia nousi esiin sisäilma-asioissa. Odotin keskustelun painottuvan enemmän sisäilman epäpuhtauksiin sekä oireiluun ja sairastamiseen. Meillä on käytössä paljon vanhoja rakennuksia, joihin on hankala mitoittaa esimerkiksi tarvittavia siirtovälineitä.

Miten aiotte viedä saamanne tulokset käytäntöön ja varmistaa terveet työtilat tulevaisuudessa?  

Riina: Organisaatiot liikkuvat hyvin eri tahdissa. Jatkossa meidän täytyy edellyttää sitä, ettei pidetä pelkkiä kauniita juhlapuheita, vaan toimitaan. Kun käyttäjät viestivät rakennuksiin liittyvistä puutteista, tehdään asioiden selvittämiseksi heti korjaavia toimenpiteitä oikeiden ammattilaisten voimin ja tilanteet ratkaistaan faktapohjaisesti. Luottamuksen ylläpitäminen ei ole haastavaa, jos vain halutaan yrittää. Asiat tulee hoitaa avoimesti ja tarvittavaa asiantuntijuutta hyödyntäen. Tarvitsemme uudenlaista otetta kiinteistöistä huolehtimiseen.

Kaija: Meidän tulee panostaa entistä enemmän siihen, että painotamme koulutuksissa ja informoinnissamme vaarojen arvioimisen tärkeyttä, jotta pystyisimme puuttumaan epäkohtiin ennalta.

Jarno: Olemme Kiinkossa luvanneet, että otamme selvityksestä nousseita teemoja osaksi vuosittaisia koulutuksiamme sekä seminaarejamme. Pyrimme tuomaan käyttäjät, omistajat sekä muut ammattilaiset yhteisiin pöytiin keskustelemaan teemoista entistä laajemmin. Näin kannamme oman kortemme kekoon.

Mitä muuta haluaisitte yhteistyöstä vielä mainita?  

Jarno: Olemme tehneet Fountain Parkin kanssa töitä aiemminkin ja niin tulokset kuin menetelmät ovat olleet aina hyviä. Työskentely kanssanne on kivaa.

Riina: Iso kiitos projektipäällikkö Anu Valtarille, hän on tehnyt hienoa työtä ja vienyt tärkeitä asioita eteenpäin. Kiitos kokonaisuudesta ja tämän asian luotsaamisesta.

Kaija: Menetelmänne oli mielenkiintoinen. Olin jossain vaiheessa skeptinen, mutta saimme paljon hyviä vastauksia, joista pystyimme tekemään johtopäätöksiä. Menetelmä oli helppo sekä kevyt vastaajille.

Anu Valtari

”Selkäytimessäni ovat projektit, prosessit ja asiakkaan haasteen ratkaiseminen crowdstormingia hyödyntäen. Tähtäimessä muutoksen aikaansaamisen edistäminen.”

Anu on talviuimari, jolla on hallussa olennaisen sanoman tiivistäminen.

Suosittelemme

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus kirkastuu kaikki sidosryhmät mukaan ottavassa dialogissa

Osaamisen varmistaminen kysyy yhteistä tahtotilaa Kolmekymmentä vuotta sitten aloitin työskentelyn organisaatiossa, jossa tehtäväni oli edistää koulutuksen työelämäyhteyksiä kaikilla tasoilla. Asenneilmapiiri 1980-luvun loppupuolella ei ollut vielä kovinkaan yhteistyömyönteinen – ei puolella eikä… Lue lisää!

Maakuntastrategia syntyi tärkeimpien sidosryhmien tuella

Kanta-Hämeen maakuntastrategia sai tukea maakunnan tärkeimpien sidosryhmien ideoista verkkoaivoriihessä keväällä 2018. Sidosryhmät osallistuivat strategian kehittämiseen pohtimalla maakunnan vahvuuksia, arjen iloja sekä asukkaiden hyvinvointia tukevia tekijöitä. Haastattelimme Hämeen liiton muutosjohtaja… Lue lisää!

Kunnanjohtajan vierasblogi: Osallistamalla lääkettä demokratiavajeeseen

Tulevaisuudentutkija Alvin Toffler julkaisi 1970 -luvun alussa kirjan Future Shock. Hän ennusti internetin laajan leviämisen ja mm. sen, että tiedosta tulee vahvojen yhteiskuntien liikkeellepaneva voima, joka nousee arvossaan työvoiman ja materiaalien rinnalle. Toffler pohti demokratian kriisin olemusta… Lue lisää!

Tulevaisuudentutkijan opit: näin luot menestystä muutosnopeudesta ja kompleksisuudesta huolimatta

Muuttuva toimintaympäristö haastaa yrityksiä yllättävistäkin suunnista. Pyysimme tulevaisuudentutkijaa, tohtori Leena Ilmolaa, jakamaan oppinsa siitä, miten yritykset menestyvät epävarmuuden maailmassa ja kääntävät muutokset menestykseksi.   Olen yrittänyt ymmärtää epävarmuuden olemusta viimeiset… Lue lisää!

Kunnanjohtajan vierasblogi: Osallistamisen prosessi voimaannuttaa koko kuntaa

Kirjoitin 70-luvulla yläasteella aineen, joka päättyi havaintoon, että 40-vuoden päästä yhteiskuntaamme johdetaan kumiaivoilla, jotka ovat joustavat ja toimivat vuorokauden ympäri hyödyntäen kaikkea maailmallista tietoa. Sain aineesta nelosen ja paperin kulmaan oli kirjoitettu ”Ei maailma voi 40-vuoden… Lue lisää!

Ruuantuotanto kannattavaksi yhteisen dialogin tuella

Ruuantuotannon kannattavuuden haasteita ratkaisemassa Viime kesänä alkanut ruuantuotannon kannattavuutta edistävä selvitystyö on tulossa päätökseen. Ideat, joita suomalaisen ruuantuotannon kannattavuuden parantamiseksi tarvitaan, konkretisoituvat pian toimenpide-ehdotuksiksi ja teoiksi. Vuorineuvos ja hankkeen… Lue lisää!