Tulevaisuuden menestyskunta ei synny brändillä eikä digiloikalla
Unohtakaa kuntabrändit ja digiloikat – tulevaisuuden menestyskunta voittaa ihan muulla. Kysyimme toteuttamissamme kuntaprojekteissa asukkailta itseltään, mikä tulevaisuudessa oikeasti ratkaisee sen, missä halutaan asua ja pysyä. Vastaus on häkellyttävän yksinkertainen, eikä välttämättä se, mihin kunnissa sijoitetaan juuri nyt kehittämisrahoja.
Kärkiviisikko: arki lähellä, työtä tarjolla, hyvinvointi etusijalla
Ykköseksi nousee ylivoimaisesti palvelujen läheisyys: kattava palvelutarjonta mahdollisimman läheltä asukasta. Tämä ei ole yllätys. Kun palvelut karkaavat kauas, kunnan houkuttelevuus rapisee nopeasti, vaikka muut asiat olisivat kunnossa.
Heti kannoilla seuraa työllisyys ja yrittäjyys. Kyky tarjota työpaikkoja ja tukea elinkeinoelämää nähdään suorastaan kunnan tulevaisuuden turvaajana. Kolmantena on kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen eli hyvinvointialueen sote-palveluiden toimivuus kunnan alueella. Neljänneksi nousevat lapset ja nuoret: panostukset koulutukseen ja lapsiperheiden palveluihin koetaan investointina koko kunnan tulevaisuuteen. Luonnonläheisyys ja ulkoilumahdollisuudet ovat asukkaiden mielissä viidenneksi merkittävin viihtyvyys- ja vetovoimatekijä. Sillä on asukkaiden silmissä selvä vaikutus hyvinvointiin. Suomalaisille metsä ja järvi eivät ole vain kiva lisä, ne ovat osa sitä, miksi jäädään.
Keskikasti ja häntäpää eivät ratkaise mitään yksin
Turvallisuus, liikunta ja vapaa-aika, asumisen viihtyisyys, toimiva liikenne sekä kulttuuripalvelut koetaan tärkeiksi, mutta ne jäävät kärkiviisikon varjoon. Näitä pidetään sellaisina asioina, jotka tekevät hyvästä kunnasta vielä paremman, mutta eivät yksin riitä paikkaamaan hyvän perusarjen ontumista.
Listan hännillä ovat digitaalisuus, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus, uudistuminen ja muutoskyky, yhteisöllisyys sekä aivan viimeisenä kunnan markkinointi ja viestintä. Kiiltävä brändi tai digitaaliset palvelut eivät siis luonnollisestikaan pelasta kuntaa, jos arki ei kanna. Digitalisaatio koetaan toki teknisesti tarpeelliseksi, mutta on paljon asioita, joiden pitää toimia ennen sitä. Abstraktit kehitystermit kuten ”uudistumiskyky” eivät saa vastakaikua konkreettisten palvelujen rinnalla. Kunnan ulkoinen viestintä on asukkaiden mielestä selvästi vähemmän tärkeää kuin se, mitä palveluja kunnassa oikeasti on tarjolla. Ja toki jos ei ole palveluja, ei ole mistä viestiä.
Todelliset vetovoimatekijät esiin
Kaikki nämä havainnot – luonnon yllättävä painoarvo, digitalisaation vaatimaton sija ja markkinoinnin merkityksettömyys asukkaiden silmissä – jäisivät helposti huomaamatta, jos kunnan kehittämistä johdettaisiin vain talousluvuilla tai muutaman aktiivisen asukkaan palautteella. Vasta kun satoja tai tuhansia asukkaita kuullaan systemaattisesti ja tulokset puretaan konkreettisiksi painotuksiksi, päästään käsiksi siihen, mihin rajalliset resurssit kannattaa oikeasti laittaa.
Meidän kokemuksemme kuntien ja alueiden kehittämisprojekteista osoittaa saman asian kerta toisensa jälkeen: parhaat päätökset syntyvät silloin, kun kunnan johto uskaltaa kysyä asukkailta suoraan, mikä oikeasti ratkaisee, ja on valmis myös yllättymään vastauksista. Autamme kuntia rakentamaan tällaista laajaa ja toimenpiteisiin johtavaa vuoropuhelua asukkaiden kanssa, jotta kehittämispanokset osuvat sinne, missä niillä on aidosti merkitystä. Jos haluatte selvittää, mikä oman kuntanne todellinen vetovoimatekijä on, keskustelemme mielellämme asiasta. Menestyskunta rakennetaan yhdessä kehittämällä!
