Paras mahdollinen hyvinvointialue rakentuu perusasioille
Jos saisit päättää, millainen on paras mahdollinen hyvinvointialue tulevaisuudessa, mihin laittaisit rahat ja resurssit ensimmäisenä? Olemme kysyneet tätä useissa asiakasprojekteissamme suoraan hyvinvointialueiden asukkailta, henkilöstöltä ja muilta sidosryhmiltä, ja vastaukset piirtävät selkeän kuvan siitä, mikä oikeasti ratkaisee.
Kärkiviisikko: perusasiat kuntoon, sitten vasta muu
Kun ihmisiltä kysyttiin, mitkä tekijät ovat tulevaisuudessa tärkeimpiä heidän hyvinvointinsa kannalta, tuloksen voisi tiivistää näin: apua pitää saada helposti, nopeasti ja tasapuolisesti.
Ykkössijalle nousi palvelujen saavutettavuus ja saatavuus, eli se, kuinka vaivatonta ja varmaa avun hakeminen ylipäätään on. Aivan kärjessä on myös palvelujen nopeus ja oikea-aikaisuus: apua on saatava silloin kun sitä tarvitaan, ei viikkojen tai kuukausien viiveellä. Kolmantena nousee esiin ennaltaehkäisevät panostukset, jotka vähentävät myöhempää, kalliimpaa ja raskaampaa korjaavaa hoitoa. Neljänneksi nostetaan esiin hyvinvoivat ja osaavat työntekijät: tällä nähdään suora yhteys hoidon laatuun ja turvallisuuteen. Viidentenä listalla on yhdenvertainen oikeus hyvään hoitoon asuinpaikasta, iästä jne. riippumatta.
Kärkiviisikossa ei ole varmastikaan mitään yllättävää, ja asiat tukevat toteutuessaan toinen toistaan. Osallistujat eivät siis kaipaa ensisijaisesti mitään uutta eivätkä extraa, vaan luottamusta siihen, että peruspalvelut ja -asiat toimivat.
Tärkeitä, mutta eivät ratkaisevia asioita
Aivan kärjen jälkeen listalle nousevat talouden tasapaino, digitaaliset palvelut, ikääntyneiden palvelut, moniammatillinen yhteistyö sekä tuttuuden ja turvallisuuden kokemus. Näitä asioita pidetään merkityksellisinä, mutta ne eivät nouse samalle tasolle kuin peruspalvelujen toimivuus. Ne ovat enemmänkin välineitä parhaan mahdollisen hyvinvointialueen rakentamisessa. Hyvin tyypillistä on, että digitaaliset palvelut asettuvat osallistujien mielissä vasta tähän toiseen ryhmään. Niiden arvo tunnustetaan vasta siinä tilanteessa, jos ne edesauttavat avun saamista silloin kun sitä tarvitaan.
Listan loppupäässä ovat kotiin vietävät palvelut, lasten ja nuorten palvelut, yhteisöllisyys, tiedottaminen sekä palveluiden kokonaisvaltaisuus. Nämä asiat siis kyllä muistetaan mainita, mutta selkeästi aiempia harvemmin.
Miten paras mahdollinen hyvinvointialue rakentuu tulevaisuudessa?
Tässä onkin hyvinvointialueiden johdolle ydinkysymys. Mistä tiedätte, missä palvelujen saavutettavuus tökkii juuri teidän alueellanne? Mistä tiedätte, missä oikea-aikaisuus pettää ja missä kohtaa henkilöstön jaksaminen on vaakalaudalla? Näitä asioita ei nähdä pelkistä tilastoista tai kertaluonteisesta asiakastyytyväisyyskyselystä. Ne tulevat esiin vasta, kun asukkaita, henkilöstöä ja muita sidosryhmiä kuullaan laajasti ja säännöllisesti ja niin, että vastaukset johtavat oikeasti toimenpiteisiin.
Kun tuhannet osallistujat pääsevät kertomaan kokemuksen syvällä rintaäänellä, missä palvelupolku takkuaa, mikä estää nopean avun saannin ja missä yhdenvertaisuus ei toteudu, syntyy tarkka kartta siitä, mihin rajalliset resurssit kannattaa suunnata. Ilman tätä tietoa hyvinvointialueen johto tekee päätöksiä arvauksen, ei tiedon varassa.
Autamme hyvinvointialueita rakentamaan juuri tällaista jatkuvaa, laajaa ja toimenpiteisiin johtavaa vuoropuhelua asukkaiden, henkilöstön ja muiden sidosryhmien kanssa. Tämä vuoropuhelu tuottaa paitsi tärkeän osallisuuden kokemuksen myös erittäin olennaista ja konkreettista tietoa päätöksenteon tueksi. Jos haluatte tietää, miten oman hyvinvointialueenne palvelujen kipupisteet saadaan näkyviksi ja ratkaistuiksi, mietitään sitä yhdessä!
