Oppimisen yhteiskehittäminen
Oppimisen yhteiskehittäminen ja hyvinvoinnin lisääminen opetusalalla on tärkeää nyt myllerryksen aikana. Vaatimukset kasvavat, oppimistulosten heikentyminen ja henkilöstön jaksaminen haastavat kuntia pohtimaan osaamisen kehittämistä myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Tulevaisuudessa kuntien rooli hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentajina korostuu entisestään. Eri toimijoiden keskinäinen vuoropuhelu ja yhteisymmärrys nousevat arvoonsa vaativina aikoina.
Koulutuspolitiikan asiantuntija Heljä Misukka korostaa tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien roolia oppimisen ja hyvinvoinnin kehittämisessä:
“On tärkeää pitää huolta, että kaikilla on yhtäläiset oppimisen mahdollisuudet. Päätöksenteossa tulee korostumaan oppimisen tuen toimimattomuus. Hyvinvointi liittyy siihen, että kaikki pysyvät mukana kehityksessä. Pitää kysyä, miten oppilaat voivat, jotta he voivat oppia.”
Lapsen oppimista voidaan edistää jo pienestä pitäen esimerkiksi laadukkaalla varhaiskasvatuksella. Se ei kuitenkaan onnistu, jos mahdollisuuksia laadukkaan varhaiskasvatuksen järjestämiseen ei ole. Opetusalaa haastaa myös henkilöstön jaksaminen, saatavuus ja osaamisen kehittäminen.
“Opetusalan henkilöstön tilanne on ollut esillä julkisuudessa. Haasteeksi nousee, miten voidaan turvata saatavuus, jaksaminen ja se, että osaamista kehitetään koko ajan. Opetusala ei pysähdy, koko ajan pitää oppia uutta.”
Koulutuspolitiikan asiantuntija Heljä Misukka
Misukka näkee, että kokonaiskuvan muodostaminen tilanteesta ja eri toimijoiden osallistaminen kehittämiseen on ensisijaista, jotta päätöksiä voidaan tehdä tietoon perustuen:
“Kunnilla on edelleen paljon päätösvaltaa. Niukkenevissa rahoitustilanteissa on tärkeää miettiä, mihin rahoitusta omassa kunnassa toivotaan laitettavan. Jos kuntalaisten toiveita ei oikein tiedetä, niin ollaan vähän kuin liukkaalla jäällä. Kaikkien osallistaminen päätöksentekoon on tärkeää, jotta saadaan parempia päätöksiä aikaan. Ja tähän osallisuuden lisäämiseen ja kuulemiseen tarvitaan työkaluja.”
Yhteiskehittämisen työkaluilla edistetään dialogia
Fountain Park on tehnyt pitkään töitä sen eteen, että oppimisen yhteiskehittäminen ja hyvinvointi liitettäisiin vahvemmin yhteen. Fountain Parkin varatoimitusjohtaja Tuomo Lähdeniemi näkee, että osallisuuden edistämisessä on tärkeää mahdollistaa vuoropuhelu:
“Osallisuutta ajatellaan yleisesti hyvin yksisuuntaisesti. Osallisuutena pidetään sitä, että mukana on edustuksellinen osuus porukasta, esimerkiksi oppilas kertomassa mielipiteensä paneelissa. Meidän ratkaisumme ja näkemyksemme on, että sen pitäisi olla dialogista. Mahdollistetaan myös oppilaiden keskinäinen yhteistyö.”
Tuomo Lähdeniemi, varatoimitusjohtaja ja yksi Fountain Parkin perustajaosakkaista
Verkkopohjaiseen yhteiskehittämiseen on mahdollista saada laaja ihmisjoukko osallistumaan. Käyttäjäystävällinen ja pelillinen työkalu tarjoaa osallistujille kokemuksen, että heidän äänensä on kuultu. Yhdessä ideointiin tarkoitetulla alustalla keskusteluun voi osallistua monesta osoitteesta ja usealla eri kielellä. Fasilitaattorit vastaavat työn ohjaamisesta.
“Laajan joukon kuuleminen ja ratkaisujen pohtiminen yhdessä on keskeistä. Tärkeää on myös huomata, millaisiin toimenpiteisiin keskustelu johtaa, eli kertoa mitä yhteiskehittämisen pohjalta on tehty ja miten osallistujien näkökulmat näkyvät päätöksenteossa. Tulokset pitää myös esittää visuaalisesti. Niiden on oltava hyvin kommunikoitavissa, jotta ne eivät jää kirjahyllyyn mappeihin, vaan johtavat niihin konkreettisiin toimenpiteisiin.“, Lähdeniemi kuvaa.
Vantaalla oppimisen yhteiskehittäminen toteutettiin 8 eri kielellä
Vantaalla oppilaat ja huoltajat aktivoitiin kahdeksalla eri kielellä osallistumaan perusopetuksen kehittämiseen. Oppimisen yhteiskehittäminen näkyi käytännössä, kun kyselyn perusteella luotiin perusopetuksen painopisteet vuosille 2022-2025.
“Näppärällä ja innostavalla alustalla kuulimme laajasti huoltajia, oppilaita ja henkilöstöä. Nyt kun strategiakausi alkaa, niin olemme perusopetuksen osalta valmiita.”, Vantaan kaupungin perusopetuksen palvelualueen aluepäällikkö Johanna Honkanen iloitsee.
Kaupunkistrategia ohjaa kasvamisen ja oppimisen toimialaa. Kehitystyössä kaikkien palvelualueiden yhteiseksi visioksi nousi yhdessä oppimisen, osallisuuden ja hyvinvoinnin rakentaminen, mikä ohjaa myös perusopetuksen toimintaa.
“Yhteisen vision jälkeen työ eteni niin, että me perusopetuksessa 24 000 oppilaan, lähes 2000 henkilöstön jäsenen ja 41 koulun kanssa loimme perusopetuksen painopisteet kyselyn perusteella. Hyvinvointi, oppiminen, hyvä elämä ja kasvu nousivat kompassin pääilmansuunniksi.”, Honkanen kuvaa kehitysprosessia.
“Palastelimme vielä nelivuotiskaudelle selkeät tavoitteet ja strategian, joihin kaikki voisivat sitoutua. Ne auttaisivat myös fokusoimaan ja rajaamaan työtä.”, Honkanen jatkaa.
Seuraavat neljä vuotta Vantaan perusopetuksessa keskitytään edistämään yhdessä sovittuja tavoitteita. Yhteisöllisyyden edistämisessä korostuvat muun muassa kuuluvuuden tunne, vuorovaikutustaitojen vahvistaminen sekä yhteisöllisen hyvinvoinnin rakentaminen yhdessä huoltajien ja oppilashuollon kanssa.
Monikulttuurisessa kaupungissa korostuu kielitietoinen pedagogiikka, minkä lisäksi oppimisen kehittämiseen sekä riittävään ja oikea-aikaiseen tukeen kiinnitetään huomiota.
Perusopetuksen toimenpiteitä mitataan
Vantaan kaupungin perusopetuksen palvelualueen aluepäällikkö Johanna Honkanen
Toimenpiteiden toteutumista mitataan kattavasti erilaisilla mittareilla ja strategian toteuttamista arvioidaan yhdessä henkilöstön kanssa. Honkanen arvioi, että näin prosessi pysyy elävänä. Hän nostaa esille myös School Day -työkalun, joka on suunniteltu opiskelun, oppimisen, vuorovaikutussuhteiden ja hyvinvoinnin arviointiin:
“Meillä 4. ja 7. luokat vastaavat oppilaiden hyvinvointia mittaavaan kyselyyn. Oppilas saa tietoa omasta hyvinvoinnistaan ja samalla tieto välittyy opettajalle ja hallinnolle. On tärkeää, että eri tahot saavat tietoa siitä, miten kouluissa voidaan. Tämä työkalu on meidän uusin innovaatiomme hyvinvoinnin jatkuvaan seurantaan, sellaisia ei aikaisemmin ole ollut. Arvelemme, että oppilas kun viikoittain miettii hyvinvointiaan, niin se myös lisää hyvinvointia.”
Kuusamon lukiossa arvot ohjaavat toimintaa
Kuusamon lukion uusi opetussuunnitelma alkoi rakentua vuonna 2019. Samalla alettiin miettiä, kuinka opetussuunnitelman kehittämiseen saataisi osallistettua erilaisia sidosryhmiä.
“Teimme Fountain Parkin kanssa yhteistyötä ja saimme verkkodialogityökalun avulla osallistettua hyvin väkeä kehittämiseen.”, Kuusamon lukion rehtori Tomi Meriläinen kertoo.
Kysely osoitettiin kaikille Kuusamon asukkaille, opiskelijoille, vanhemmille, sivistyslautakunnalle ja se poiki vastauksia myös ulkopaikkakuntalaisilta, medialta, kuntapäättäjiltä sekä urheiluvalmentajilta. Meriläinen on tyytyväinen lopputulokseen:
“Saadut tulokset näkyvät nyt paikallisessa opetussuunnitelmassa, mikä on kaikkiaan hyvä kokonaisuus. Opsin rakentamisen näkökulmasta pystyimme tekemään sillä tavalla hyvää työtä, että saimme laajan näkemyksen siitä, millaista lukiokoulutuksen pitää olla ja mitä se meillä pitää sisällään.”
“Osallistamisen välineenä verkkoalusta oli todella hyvä: saimme hyvin osallistettua ja tuli hyviä vastauksia. Toiminta oli napakkaa, kyselyt eivät olleet valtavan pitkiä ja fasilitoinnilla kaikki toimi erittäin hyvin. Näiden dialogien kohdalla nopea toiminta sujui hyvin.”, Meriläinen jatkaa.
Hyvinvointi toiminnan keskiössä
Kuusamon lukion rehtori Tomi Meriläinen
Hyvinvoinnin ja sitä kautta oppimisen edistäminen on nivoutunut osaksi Kuusamon lukion toimintakulttuuria.
“Hyvinvoinnin edistäminen ja osallisuuden kautta toimintaympäristön parantaminen – näin liikunnanopettajan näkökulmasta on hyvä sanoa, että tämä on yhtä maratonia, pikavoittoja ei saada.”, Meriläinen naurahtaa.
Vaikka hyvinvoinnin kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä, voi sitä edistää pienin askelin. Kuusamossa on aktiivisten opiskelijoiden aloitteesta luotu yhdessä olon mahdollisuuksia jopa yökoulun muodossa.
“Abiturientit halusivat järjestää yökoulun, koska tarvetta tällaiselle yhteiselle epäviralliselle olemiselle on ollut. Se oli kokemuksena loistava! Tällainen toiminta tuottaa yhteisöllisyyttä ja luo hyvinvoinnin perustaa, eivätkä ne ole aina isojakaan asioita, millä hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä lisätään. Me ylläpidämme esimerkiksi liikkuvan koulun hengessä sitä, että joka tunti liikutaan. Kun kaikki ovat mukana, niin yhteisöllisyyskin kasvaa.”, Meriläinen kuvaa.
Pieni teko voi olla myös se, että kiinnitetään huomiota puhetapoihin. Se että ensimmäinen vuoden opiskelijoille ei aleta heti puhumaan ylioppilaskirjoituksista, voi tuntua pieneltä mutta sillä voi olla suuri vaikutus. Meriläinen pitää puhetta tärkeänä elementtinä hyvinvoinnin luomisessa:
“Näen, että koulun pitää uskaltaa olla rauhoittavakin tekijä tässä meidän hektisessä arjessa. Silloin on merkitystä, miten asioista puhutaan. Kerrotaan, että asiat hoituvat.”
Kuusamon lukiossa yhteisöllisyyttä rakennetaan ja toimintaa kehitetään jatkuvasti arvot edellä.
Oppimisen yhteiskehittäminen edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia
Yhteiskehittämisellä edistetään kokonaisvaltaista oppimista. Osallisuus on avain hyvinvointiin. Nykyään digitaaliset välineet antavat hyviä mahdollisuuksia uudenlaisen osallisuuden luomiseen.
“Digitaaliset palvelut antavat mahdollisuuksia luoda osallisuuden kulttuuria, joka on systemaattista ja säännöllistä. Siihen haluaisin haastaa kaikkia.”, Misukka pohtii.
Lähdeniemi korostaa myös systemaattisuutta ja jatkuvuutta osallisuuden kulttuurin edistämisessä:
“Vantaan ja Kuusamon esimerkit tuovat hyvin esille, että strategian ohella pitää olla konkreettisia tavoitteita ja mittareita. Mittareiden käyttäminenkin on uutta osallistavaa toimintaa, kun kysytään onnistumisia ja kehittämisen kohteita. Uudenlaisen osallisuuden kulttuurin kautta syntyy hyvinvointia ja oppimista sekä hyviä päätöksiä. Siinä hyödynnetään digitalisaatiota ja saadaan kaikki mukaan.”
—
Järjestimme 1.12.2022 webinaarin oppimisen ja hyvinvoinnin yhteiskehittämisestä. Voit katsoa tallenteen koko tallenteen Youtube-kanavaltamme.
