Koronavirus haastaa korkeakoulujen strategiat

Korkeakoulujen opetus siirtyi verkkoon

Korkeakoulut ympäri maailmaa ovat ottaneet aktiivisesti roolia kantaakseen vastuunsa taistelussa maailmanlaajuista koronapandemiaa vastaan (Financial Times 2020). Ensimmäisenä toimena monet korkeakoulut reagoivat nopeasti keskeyttämällä kontaktiopetuksen ja etäopetusmenetelmät otettiin käyttöön vaihtelevalla menestyksellä.

Suomessa korkeakoulut sulkivat ovensa 16.3. alkaneella viikolla. Onneksi suomalaisilla korkeakouluilla on ollut jo ennestään paljon verkko-oppimissisältöä saatavilla, joten kynnys siirtyä yksinomaan verkko-opetukseen oli alhainen. Myös opettajien pedagogisen osaamisen kehittämiseen on panostettu jo pitkään.

Tilanne haastaa pohtimaan kriisin jälkeistä maailmaa

Muutaman viikon kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että suomalaiset korkeakoulut ovat kyenneet toimimaan hyvin näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa. On pystytty vastaamaan akuutin kriisitilanteen hallintaan. Mutta edessä olevat ennakoimattomat ongelmat syntyvät kriisin yhteiskunnallisista laajemmista seurauksista.

Aikaisemmista finanssikriiseistä ja taantumista olemme oppineet ennen kaikkea, että maailma on aina erilainen kriisin jälkeen. Aikaisemmin sovelletut vanhat toimintamallit eivät enää toimi uudessa tilanteessa vaan tarvitaan uusia ratkaisuja.

Muutos kysyy korkeakoulujen kykyä reagoida strategisesti

Kun katsotaan tulevaan, kaikkien organisaatioiden, myös korkeakoulujen, on tarpeen ensinnäkin pyrkiä tunnistamaan nopeasti yhteiskunnassa ja toimintaolosuhteissa tapahtuvat muutokset. Taloudellinen tilanne tulee pitkään olemaan haastava ja toisaalta nyt pakotetusti opitut digitaaliset toimintamallit tulevat jäädäkseen. Digitalisointi ei koske vain opetuksen uudistamista vaan myös strategiatyön digitalisointia. Digitaaliset strategiatyövälineet, kuten esimerkiksi verkkoaivoriihet, mahdollistavat korkeakouluyhteisön osallistumisen myös näinä poikkeusaikoina.

Muutokset haastavat korkeakoulut päivittämään strategiansa ja käynnistämään uudet kehitysohjelmat. Myös henkilöstön uudet roolit ja osaaminen on päivitettävä. Johdon omat strategiset taidot on määriteltävä uudelleen, samoin kuin ylimmän johdon muutosjohtamisen osaaminen.

Kuten kaikki kriisit, nykyinen tilanne on testi ylimmän johdon strategisesta osaamisesta. Onnistuneena tuloksena on organisaation ”uudestisyntyminen” ja organisaation johtaminen onnistuneesti uuteen huomiseen.

Vierasblogin ovat kirjoittaneet KTT Ritva Laakso-Manninen, JOOA Oy:n toimitusjohtaja sekä Kansanvalistusseuran toimitusjohtaja KTT Lauri Tuomi.

Kirjoittajien uusin kirja korkeakoulujohtamisesta julkaistaan toukokuussa: Professional Publishing Finland: Professional Higher Education Management. Best practices from Finland. Forthcoming. https://propublishing.fi

KTT Lauri Tuomi

Lauri Tuomi toimii Fountain Park Oy:n strategisena kumppanina, strategiatyön asiantuntijana ja koulutussektorin kehittäjänä. Hän on taustaltaan kauppatieteiden tohtori ja edellisessä tehtävässään hän toimi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta vastaavana vararehtorina Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.