Osallistamisen tarkoitus on päättämisen tuskan karkotus

Mitä seuraavaksi – osallistamisen aika?

Sipilän hallituksen Sote-uudistuksen kaatumisen jälkeen tunnelma kunnissa ja uudistusta valmistelleissa muutosorganisaatioissa on vaikuttanut olevan enemmän tai vähemmän turhautunut. Sapettaa, että sote valmistellussa muodossaan kohtasi karvaan loppunsa, ja huoli on, että työ menee harakoille. Yhtä lailla ilmassa on kuitenkin selvästi näytönhalua ja taistelutahtoa. Esimerkiksi kunnissa kootaan joukkoja yhteen ja mietitään, miten parhaiten jatketaan yhdessä omin voimin sitä, mikä on jo aloitettu. Juuri nyt olisi äärimmäisen tärkeää, ettei jo muutosorganisaatioissa tehdyn työn kautta saatua tietoa heitettäisi hukkaan tai jätettäisi hyödyntämättä tulevaisuudessa. Tieto ja toimenpiteet voidaan vielä varsin hyvin valjastaa muutosta tukevaksi voimaksi.

Varmasti jokainen meistä odottaa mielenkiinnolla tulevan hallitusohjelman syntymistä ja sitä, mitä sen sisältö tulee olemaan. Positiivisia signaaleita on kuitenkin jo liikkeellä. Tätä kirjoitettaessa hallitustunnustelijan suulla vakuutellaan kovasti, että sote-uudistusta tullaan valmistelemaan parlamentaarisesti. Toivottavasti pitää paikkansa.

Keskitytään siihen, mitä meillä on ja voi olla

Meidän ydinosaamisemme Fountain Parkissa, osallistaminen ja ihmisten ajatusten näkyväksi tuominen, on sekin omalla tavallaan parlamentaarista toimintaa. Kun kunnissa suunnitellaan vapaaehtoista sote-yhteistyötä ja sairaanhoitopiireissä yhteistyötä naapuripiirien kanssa, tulisi mielen päällä pitää myös osallistamisen tärkeys. Jokaisen, jota muutokset koskevat, tulisi saada kokea olevansa osana prosessia. Tämä näin muutosjohtamisen näkökulmasta. Toinen näkökulma on, että kun sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien osallistaminen huomioidaan, voidaan muutoksia viedä läpi jouhevasti, sillä kaikki toiminnan kannalta keskeiset tahot ovat niin sanotusti ”samalla sivulla”. Eli muutoksen johtaminen helpottuu, kun valintojen ja päätöksien taustalla on laaja-alaista tietoa ja näkemystä sekä yhdessä vahvistettua ymmärrystä.

Myös asiakkaiden osallistaminen ja huomioiminen on siis äärimmäisen tärkeää. Asiakaslähtöisyys ei ole vain sitä, että vastataan puhelimeen, kun se on pirahtanut kolme kertaa, vaan sitä, että todella huolehditaan erilaisista asiakkaista ja asiakkuuksista.

Suomea verrataan usein Tanskaan, mitä tulee sosiaali- ja terveyspalveluihin. Siellä yhdenvertainen palvelutarjonta on yksinkertaisempaa. Välimatkat ovat lyhyitä ja palvelut on helpompi tuoda lähelle, kun väestöntiheys on noin seitsenkertainen Suomeen verrattuna. Täällä tilanne on kovin erilainen. Pohjoisemmassa Suomessa etäisyydet lähimmille sote-palveluille voi olla sata kilometriä. Ei ihan helppo nakki. Tasapäistämisen yrittäminen olisi lopetettava, sillä kun tarjotaan väkisin kaikille samaa, joudutaan kompromisseja tekemään kaikilla osa-alueilla. Jos halutaan tarjota maailmanluokan sote-palveluita, on niiden sovittava erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin. Uskon vilpittömästi, että kunnat ja kuntayhtymät ovat tässä avainasemassa, mutta eivät yksin tehden vaan yhdessä toimien.

Terveisiä tulevaisuuteen

Tulevaisuudessa toivon, että Suomessa on tartuttu joustaviin malleihin ja innostuttu kokeilemaan parhaita toimintatapoja. Vain kokeilemalla voidaan varmasti nähdä, mikä todella toimii missäkin parhaiten. Pilotoinnin tärkeyttä ei voi korostaa liikaa, sillä sen kautta voidaan ymmärtää, miten tulevat ongelmat saadaan ratkaistua. Ei enää oleteta, että tiedetään, mitä ihmiset haluavat ja tarvitsevat, vaan selvitetään, mitä ihmiset haluavat ja tarvitsevat. Näin asiantuntijat ja päättäjät saavat selkänojaa ja tukea päätöksenteolle. Osallistamisen tarkoitus on päättämisen tuskan karkotus. Haluamme olla helpottamassa valintojen ja päätösten tekemistä.

Tulevalta hallitukselta toivon, että asiantuntijoiden kuulemista harkitaan vakavasti. Jos haluna on pyrkiä suuriin sote-kokonaisuuksiin, Erva-alueet voisivat toimia erinomaisena lähtökohtana. Luulen kuitenkin, että hallitusväännöt kääntyvät sen suuntaisiksi, että 18 itsehallintoalueen mallilla jatketaan.

Osallistakaa enemmän. Se kannattaa.

Jari Latvalahti

Liiketoimintajohtajana Jari vastaa osaltaan Fountain Parkin julkishallinnon asiakkuuksista. Erityisenä mielenkiinnon kohteena hänellä on sote ja sote-uudistuksen alaiset asiat sekä suunnitteilla olevat 18 itsehallintoaluetta. Jarilla on kahdenkymmenen vuoden käytännön kokemus johtamisesta ja sen kehittämisestä. Muun muassa strategiaprosessit, muutoksen johtaminen sekä kasvun hetket ovat tilanteita, joissa Jari on kuin kotonaan.

”Maailma on täynnä tietoa ja hyviä käytäntöjä. Haaste piilee siinä mitä niistä on oleellista hyödyntää milloinkin. Siinä se on myös yhteiskehittämisen ja osallistamisenkin haaste: keitä, miten, milloin ja mitä varten osallistaa? Ota yhteyttä niin jutellaan mikä olisi paras ratkaisu siihen yksilölliseen osallistamisen haasteeseen, joka Sinulla on käsillä.”