Osallistamisen tarkoitus on päättämisen tuskan karkotus

Mitä seuraavaksi – osallistamisen aika?

Sipilän hallituksen Sote-uudistuksen kaatumisen jälkeen tunnelma kunnissa ja uudistusta valmistelleissa muutosorganisaatioissa on vaikuttanut olevan enemmän tai vähemmän turhautunut. Sapettaa, että sote valmistellussa muodossaan kohtasi karvaan loppunsa, ja huoli on, että työ menee harakoille. Yhtä lailla ilmassa on kuitenkin selvästi näytönhalua ja taistelutahtoa. Esimerkiksi kunnissa kootaan joukkoja yhteen ja mietitään, miten parhaiten jatketaan yhdessä omin voimin sitä, mikä on jo aloitettu. Juuri nyt olisi äärimmäisen tärkeää, ettei jo muutosorganisaatioissa tehdyn työn kautta saatua tietoa heitettäisi hukkaan tai jätettäisi hyödyntämättä tulevaisuudessa. Tieto ja toimenpiteet voidaan vielä varsin hyvin valjastaa muutosta tukevaksi voimaksi.

Varmasti jokainen meistä odottaa mielenkiinnolla tulevan hallitusohjelman syntymistä ja sitä, mitä sen sisältö tulee olemaan. Positiivisia signaaleita on kuitenkin jo liikkeellä. Tätä kirjoitettaessa hallitustunnustelijan suulla vakuutellaan kovasti, että sote-uudistusta tullaan valmistelemaan parlamentaarisesti. Toivottavasti pitää paikkansa.

Keskitytään siihen, mitä meillä on ja voi olla

Meidän ydinosaamisemme Fountain Parkissa, osallistaminen ja ihmisten ajatusten näkyväksi tuominen, on sekin omalla tavallaan parlamentaarista toimintaa. Kun kunnissa suunnitellaan vapaaehtoista sote-yhteistyötä ja sairaanhoitopiireissä yhteistyötä naapuripiirien kanssa, tulisi mielen päällä pitää myös osallistamisen tärkeys. Jokaisen, jota muutokset koskevat, tulisi saada kokea olevansa osana prosessia. Tämä näin muutosjohtamisen näkökulmasta. Toinen näkökulma on, että kun sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien osallistaminen huomioidaan, voidaan muutoksia viedä läpi jouhevasti, sillä kaikki toiminnan kannalta keskeiset tahot ovat niin sanotusti ”samalla sivulla”. Eli muutoksen johtaminen helpottuu, kun valintojen ja päätöksien taustalla on laaja-alaista tietoa ja näkemystä sekä yhdessä vahvistettua ymmärrystä.

Myös asiakkaiden osallistaminen ja huomioiminen on siis äärimmäisen tärkeää. Asiakaslähtöisyys ei ole vain sitä, että vastataan puhelimeen, kun se on pirahtanut kolme kertaa, vaan sitä, että todella huolehditaan erilaisista asiakkaista ja asiakkuuksista.

Suomea verrataan usein Tanskaan, mitä tulee sosiaali- ja terveyspalveluihin. Siellä yhdenvertainen palvelutarjonta on yksinkertaisempaa. Välimatkat ovat lyhyitä ja palvelut on helpompi tuoda lähelle, kun väestöntiheys on noin seitsenkertainen Suomeen verrattuna. Täällä tilanne on kovin erilainen. Pohjoisemmassa Suomessa etäisyydet lähimmille sote-palveluille voi olla sata kilometriä. Ei ihan helppo nakki. Tasapäistämisen yrittäminen olisi lopetettava, sillä kun tarjotaan väkisin kaikille samaa, joudutaan kompromisseja tekemään kaikilla osa-alueilla. Jos halutaan tarjota maailmanluokan sote-palveluita, on niiden sovittava erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin. Uskon vilpittömästi, että kunnat ja kuntayhtymät ovat tässä avainasemassa, mutta eivät yksin tehden vaan yhdessä toimien.

Terveisiä tulevaisuuteen

Tulevaisuudessa toivon, että Suomessa on tartuttu joustaviin malleihin ja innostuttu kokeilemaan parhaita toimintatapoja. Vain kokeilemalla voidaan varmasti nähdä, mikä todella toimii missäkin parhaiten. Pilotoinnin tärkeyttä ei voi korostaa liikaa, sillä sen kautta voidaan ymmärtää, miten tulevat ongelmat saadaan ratkaistua. Ei enää oleteta, että tiedetään, mitä ihmiset haluavat ja tarvitsevat, vaan selvitetään, mitä ihmiset haluavat ja tarvitsevat. Näin asiantuntijat ja päättäjät saavat selkänojaa ja tukea päätöksenteolle. Osallistamisen tarkoitus on päättämisen tuskan karkotus. Haluamme olla helpottamassa valintojen ja päätösten tekemistä.

Tulevalta hallitukselta toivon, että asiantuntijoiden kuulemista harkitaan vakavasti. Jos haluna on pyrkiä suuriin sote-kokonaisuuksiin, Erva-alueet voisivat toimia erinomaisena lähtökohtana. Luulen kuitenkin, että hallitusväännöt kääntyvät sen suuntaisiksi, että 18 itsehallintoalueen mallilla jatketaan.

Osallistakaa enemmän. Se kannattaa.

Jari Latvalahti

Viimeisten kuudentoista vuoden ajan Jari on toiminut julkishallinnon johdon konsultoinnin tehtävissä. Tiedolla johtaminen, sosiaali- ja terveydenhuolto, kansainvälinen benchmarking sekä tietoyhteiskunnan kehittäminen – siinä muutama avainsana, jotka kuvaavat Jarin osaamista ja kokemusta.

”Maailma on täynnä tietoa ja hyviä käytäntöjä. Haaste piilee siinä mitä niistä on oleellista hyödyntää milloinkin.”

Suosittelemme

Muodottomasta taikinamöykystä kauniiksi kakuksi julkisen toimijan ja asiantuntijan yhteistyöllä

Mitä saadaan, kun julkisen toimijan ja asiantuntijan viisaat päät lyödään yhteen? Tässä tapauksessa parhaita mahdollisia palveluita ikääntyneille. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä halutaan varmistaa, että ikääntyneiden palvelut toimivat parhaalla mahdollisella tavalla tukemassa ikäihmisten… Lue lisää!

Monimuotoisuusjohtaminen askel askeleelta

Monimuotoisuusjohtaminen tuo erilaisten ihmisten osaamispotentiaalin esiin ja hyötykäyttöön.  Strategisena valintana monimuotoisuuden ja inkluusion vaaliminen tuo parhaimmillaan kilpailuetua, ketteryyttä, innovaatioita ja hyvinvoivan kulttuurin. Monimuotoisuuden haasteena on erilaisuuden ymmärtäminen,… Lue lisää!

Metataidot osaamisen haasteiden ratkaisijana

Osaamisen kehittämisellä oppimisen iloa Opiskellessani kasvatustieteitä Turun yliopistolla kuuluivat opiskelutekniikan opinnot pakollisena osana tutkintokokonaisuuteeni. Opiskelutekniikoiden ymmärtäminen, omien toimintatyylien ja osaamisen rakentaminen avasi maailman minulle täysin uudella tavalla – opin… Lue lisää!

Vaikuttavan johtamisen täsmävinkit – muista nämä 4 asiaa kehittämistyössä

Tulevaisuuden johtaminen on kestävää, osallistavaa sekä esimerkkejä edukseen hyödyntävää. Vaikuttavan ja tulevaisuusorientoituneen johtajan korvat ovat jatkuvasti höröllä sille, mitä sanottavaa organisaation henkilöstöllä ja sidosryhmillä on. 1. Kaikki viisaus ei asu johtajan päässä – anna… Lue lisää!

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus kirkastuu kaikki sidosryhmät mukaan ottavassa dialogissa

Osaamisen varmistaminen kysyy yhteistä tahtotilaa Kolmekymmentä vuotta sitten aloitin työskentelyn organisaatiossa, jossa tehtäväni oli edistää koulutuksen työelämäyhteyksiä kaikilla tasoilla. Asenneilmapiiri 1980-luvun loppupuolella ei ollut vielä kovinkaan yhteistyömyönteinen – ei puolella eikä… Lue lisää!

Maakuntastrategia syntyi tärkeimpien sidosryhmien tuella

Kanta-Hämeen maakuntastrategia sai tukea maakunnan tärkeimpien sidosryhmien ideoista verkkoaivoriihessä keväällä 2018. Sidosryhmät osallistuivat strategian kehittämiseen pohtimalla maakunnan vahvuuksia, arjen iloja sekä asukkaiden hyvinvointia tukevia tekijöitä. Haastattelimme Hämeen liiton muutosjohtaja… Lue lisää!