Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus kirkastuu kaikki sidosryhmät mukaan ottavassa dialogissa

Osaamisen varmistaminen kysyy yhteistä tahtotilaa

Kolmekymmentä vuotta sitten aloitin työskentelyn organisaatiossa, jossa tehtäväni oli edistää koulutuksen työelämäyhteyksiä kaikilla tasoilla. Asenneilmapiiri 1980-luvun loppupuolella ei ollut vielä kovinkaan yhteistyömyönteinen – ei puolella eikä toisella. Kävimme silloin erääseen seminaariin osallistuneen opettajan kanssa keskustelua siitä, miten tärkeää yhteistyö on tulevaisuuden osaamisen hahmottamiseksi. Opettajan kommentti: ”periaatteessa ihan hyvä, mutta nykyään saa olla kyllä tarkkana, ketä sinne luokkahuoneeseen päästää”. Tähän vastasin: ”oletko miettinyt, mikä riski on, kun päästät sinne vain itsesi”.

Keskustelu päättyi lyhyeen. Käyty keskustelu on historiaa ja se paljastaa, miten paljon opettajuus on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä. Nyt pidetään välttämättömänä, että luokkahuoneissa kuuluu myös sen ”ulkopuoliset” äänet ja että ”se luokkahuone” ja muut oppimistilat jatkuvat pitkälle oppilaitoksen seinien ulkopuolelle. Haasteen tähän luo, miten hyvin kaikilla osaamisen varmistajilla on yhteinen tahtotila, tieto ja näkemys siitä, mihin ja miten ollaan menossa.

Ammatillisen koulutuksen reformi haastaa juuri tähän: löytämään monimuotoisesta oppimis- ja työympäristöstä kullekin opiskelijalle sopivat polut ja kulkuvälineet niillä liikkumiseen. Työssä on tärkeää nähdä kauas, hahmottaa tulevaisuutta yhdessä. Löytää varmuus siitä, mikä on edelleen tärkeää ja olennaista. Myös heikkojen signaalien, asioiden, joita useimmat vielä eivät näe, mutta jotka tulevaisuudessa voivat muodostua äärimmäisen kriittisiksi vaikkapa osaamisten näkökulmista.

Oppilaitoksen tulevaisuuden rakentaminen, oli keskiössä sitten ammatillinen, korkea- tai peruskoulutus, lähtee yksinkertaisesta ja konkreettisesta yhteiskehittämisen asettelusta vaikkapa näin:

1. Mikä on oppilaitoksemme/koulumme tulevaisuudessa tärkeää?

  • aikajänne on hyvä säätää lähivuosiin, jotta näkemykset pysyvät konkreettisina
  • avoin kysymys pistää osallistujat ajattelemaan
  • ajatusvirikkeillä osallistujaa johdatetaan pohtimaan tulevaisuutta monista teemoista

2. Mikä on tärkeintä menestyksemme kannalta?

  • osallistujat näkevät toinen toistensa vastauksia, arvioivat niiden tärkeyttä ja merkitystä, tuottavat tärkeimmiksi arvioimiensa asioiden valinnoille perusteluja ja jatkokehittävät toinen toistensa ideoita edelleen

3. Miten näiden asioiden tulisi näkyä käytännössä?

  • yhteiskehittäminen syvenee, kun jokainen osallistuja lähtee miettimään, miten esiin nousseet asiat viedään käytäntöön

4. Miltä oppilaitoksemme/koulumme tulevaisuus tuntuu ja miksi?

  • kuvatauluvalinnoilla osallistujat johdatetaan syvälliseen pohdintaan tulevaisuudesta
  • kuvavalintojen perustelut tuottavat aitoja näkemyksiä ja arvokkaita tulkintoja tulevasta

5. Mikä tekee tai voisi tehdä oppilaitoksestamme/koulustamme parhaan mahdollisen yhteistyökumppanin?

  • yhteiskehittämisratkaisuissa on tärkeää saada mahdollisimman moninainen osallistujajoukko yhteiseen työskentelyyn
  • analyysivaiheessa aineistoa tulkitaan mm. taustamuuttujittain, mikä antaa oppilaitoksen/koulun eri toimintojen kehittämiselle hyvän perustan

Lataa maksuton osallistajan opas tästä, ja lähde tulokselliselle ja vaikuttavalle kehitysmatkalle tulevaisuuden osaamisen varmistamiseen.

Tuomo Lähdeniemi

Tuomo toimii Fountain Parkissa varatoimitusjohtajana ja on perustajaosakas. Hän vastaa Fountain Parkin johtoryhmässä myynnistä ja markkinoinnista. Hänen erikoistumisaluettaan on opetustoimen strateginen kehittäminen.

Suosittelemme

Muodottomasta taikinamöykystä kauniiksi kakuksi julkisen toimijan ja asiantuntijan yhteistyöllä

Mitä saadaan, kun julkisen toimijan ja asiantuntijan viisaat päät lyödään yhteen? Tässä tapauksessa parhaita mahdollisia palveluita ikääntyneille. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä halutaan varmistaa, että ikääntyneiden palvelut toimivat parhaalla mahdollisella tavalla tukemassa ikäihmisten… Lue lisää!

Monimuotoisuusjohtaminen askel askeleelta

Monimuotoisuusjohtaminen tuo erilaisten ihmisten osaamispotentiaalin esiin ja hyötykäyttöön.  Strategisena valintana monimuotoisuuden ja inkluusion vaaliminen tuo parhaimmillaan kilpailuetua, ketteryyttä, innovaatioita ja hyvinvoivan kulttuurin. Monimuotoisuuden haasteena on erilaisuuden ymmärtäminen,… Lue lisää!

Metataidot osaamisen haasteiden ratkaisijana

Osaamisen kehittämisellä oppimisen iloa Opiskellessani kasvatustieteitä Turun yliopistolla kuuluivat opiskelutekniikan opinnot pakollisena osana tutkintokokonaisuuteeni. Opiskelutekniikoiden ymmärtäminen, omien toimintatyylien ja osaamisen rakentaminen avasi maailman minulle täysin uudella tavalla – opin… Lue lisää!

Osallistamisen tarkoitus on päättämisen tuskan karkotus

Mitä seuraavaksi – osallistamisen aika? Sipilän hallituksen Sote-uudistuksen kaatumisen jälkeen tunnelma kunnissa ja uudistusta valmistelleissa muutosorganisaatioissa on vaikuttanut olevan enemmän tai vähemmän turhautunut. Sapettaa, että sote valmistellussa muodossaan kohtasi karvaan loppunsa, ja huoli on,… Lue lisää!

Vaikuttavan johtamisen täsmävinkit – muista nämä 4 asiaa kehittämistyössä

Tulevaisuuden johtaminen on kestävää, osallistavaa sekä esimerkkejä edukseen hyödyntävää. Vaikuttavan ja tulevaisuusorientoituneen johtajan korvat ovat jatkuvasti höröllä sille, mitä sanottavaa organisaation henkilöstöllä ja sidosryhmillä on. 1. Kaikki viisaus ei asu johtajan päässä – anna… Lue lisää!

Maakuntastrategia syntyi tärkeimpien sidosryhmien tuella

Kanta-Hämeen maakuntastrategia sai tukea maakunnan tärkeimpien sidosryhmien ideoista verkkoaivoriihessä keväällä 2018. Sidosryhmät osallistuivat strategian kehittämiseen pohtimalla maakunnan vahvuuksia, arjen iloja sekä asukkaiden hyvinvointia tukevia tekijöitä. Haastattelimme Hämeen liiton muutosjohtaja… Lue lisää!