Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus kirkastuu kaikki sidosryhmät mukaan ottavassa dialogissa
Ammatillisen koulutuksen osaamisen varmistaminen kysyy yhteistä tahtotilaa
Kolmekymmentä vuotta sitten aloitin työskentelyn organisaatiossa, jossa tehtäväni oli edistää koulutuksen työelämäyhteyksiä kaikilla tasoilla. Asenneilmapiiri 1980-luvun loppupuolella ei ollut vielä kovinkaan yhteistyömyönteinen – ei puolella eikä toisella. Kävimme silloin erääseen seminaariin osallistuneen opettajan kanssa keskustelua siitä, miten tärkeää yhteistyö on tulevaisuuden osaamisen hahmottamiseksi. Opettajan kommentti: ”periaatteessa ihan hyvä, mutta nykyään saa olla kyllä tarkkana, ketä sinne luokkahuoneeseen päästää”. Tähän vastasin: ”oletko miettinyt, mikä riski on, kun päästät sinne vain itsesi”.
Keskustelu päättyi lyhyeen. Käyty keskustelu on historiaa ja se paljastaa, miten paljon opettajuus on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä. Nyt pidetään välttämättömänä, että luokkahuoneissa kuuluu myös sen ”ulkopuoliset” äänet ja että ”se luokkahuone” ja muut oppimistilat jatkuvat pitkälle oppilaitoksen seinien ulkopuolelle. Haasteen tähän luo, miten hyvin kaikilla osaamisen varmistajilla on yhteinen tahtotila, tieto ja näkemys siitä, mihin ja miten ollaan menossa.
Ammatillisen koulutuksen reformi haastaa juuri tähän: löytämään monimuotoisesta oppimis- ja työympäristöstä kullekin opiskelijalle sopivat polut ja kulkuvälineet niillä liikkumiseen. Työssä on tärkeää nähdä kauas, hahmottaa tulevaisuutta yhdessä. Löytää varmuus siitä, mikä on edelleen tärkeää ja olennaista. Myös heikkojen signaalien, asioiden, joita useimmat vielä eivät näe, mutta jotka tulevaisuudessa voivat muodostua äärimmäisen kriittisiksi vaikkapa osaamisten näkökulmista.
Oppilaitoksen tulevaisuuden rakentaminen, oli keskiössä sitten ammatillinen, korkea- tai peruskoulutus, lähtee yksinkertaisesta ja konkreettisesta yhteiskehittämisen asettelusta vaikkapa näin:
1. Mikä on oppilaitoksemme/koulumme tulevaisuudessa tärkeää?
- aikajänne on hyvä säätää lähivuosiin, jotta näkemykset pysyvät konkreettisina
- avoin kysymys pistää osallistujat ajattelemaan
- ajatusvirikkeillä osallistujaa johdatetaan pohtimaan tulevaisuutta monista teemoista
2. Mikä on tärkeintä menestyksemme kannalta?
- osallistujat näkevät toinen toistensa vastauksia, arvioivat niiden tärkeyttä ja merkitystä, tuottavat tärkeimmiksi arvioimiensa asioiden valinnoille perusteluja ja jatkokehittävät toinen toistensa ideoita edelleen
3. Miten näiden asioiden tulisi näkyä käytännössä?
- yhteiskehittäminen syvenee, kun jokainen osallistuja lähtee miettimään, miten esiin nousseet asiat viedään käytäntöön
4. Miltä oppilaitoksemme/koulumme tulevaisuus tuntuu ja miksi?
- kuvatauluvalinnoilla osallistujat johdatetaan syvälliseen pohdintaan tulevaisuudesta
- kuvavalintojen perustelut tuottavat aitoja näkemyksiä ja arvokkaita tulkintoja tulevasta
5. Mikä tekee tai voisi tehdä oppilaitoksestamme/koulustamme parhaan mahdollisen yhteistyökumppanin?
- yhteiskehittämisratkaisuissa on tärkeää saada mahdollisimman moninainen osallistujajoukko yhteiseen työskentelyyn
- analyysivaiheessa aineistoa tulkitaan mm. taustamuuttujittain, mikä antaa oppilaitoksen/koulun eri toimintojen kehittämiselle hyvän perustan
Lataa maksuton osallistajan opas tästä, ja lähde tulokselliselle ja vaikuttavalle kehitysmatkalle tulevaisuuden osaamisen varmistamiseen.
