Miten HR-toiminto rakentaa työhyvinvointia henkilöstön kanssa?

HR tukemassa hyvinvoivaa organisaatiota

HR:n kehitysagendalla on tunkua, kuten henkilöstöasiantuntijat ja -johtajat hyvin tietävät. Siellä rullaavat vuotuinen henkilöstötutkimus, strategia, johdon odotukset, asiakaspalaute ja kehityshankkeet. Nämä tietysti normaalien henkilöstöasioiden lisäksi.

Kaikkien haasteiden ristiintaulukointi onkin mahdotonta ja kuitenkin kaikki tulisi ottaa huomioon. Haasteena onkin, miten muutos saadaan aikaiseksi käytännössä?

Bisneksen tavoitteet huomioiden ajoittain on syytä pysähtyä ja kysyä, tehdäänkö meillä oikeita asioita? Ovatko tekemiset sellaisia, että niillä on olennaista merkitystä ja tekemistä on syytä jatkaa.

Toiseksi on syytä pohtia tehdäänkö asioita oikein? Kun ensin tunnistetaan bisneksen näkökulmasta keskeisimmät työt ja tehtävät, on tarkasteltava niitä lähemmin. Mikä toimii, mikä ei? Onko jokin tekeminen ali- tai yliresurssoitu? Pitäisikö hankkia lisää osaamista koulutuksella? Kulkeeko tieto talon sisällä? Ymmärtävätkö kaikki, mihin suuntaan ollaan menossa?

HR voi rakentaa pohjaa tyytyväisyydelle ja luoda työhyvinvointia

Työhyvinvointi onkin mitä yksinkertaisin asia ja samalla kaikkein vaikein.

Ihminen, joka tietää mitä häneltä odotetaan, johon luotetaan ja saa vaikuttaa työhönsä, on tyytyväinen. Ihminen, joka saa liikuntasetelit ja ergonomiaopastusta, mutta jota määräillään ja syynätään virheistä, ei ole todennäköisesti tyytyväinen, tehokas ja onnellinen työssään.

Ihmiset tietävät itse parhaiten mikä heitä auttaisi olemaan hyviä työssään, se kun kuitenkin on toiveena useimmilla. Olemme verkkoaivoriihen avulla auttaneet useiden organisaatioiden työntekijöitä kertomaan heille tärkeistä ratkaisuista esimerkiksi työn sujuvuuden parantamiseen.

Pohdinta voidaan liittää strategisen työhyvinvoinnin johtamisen keinoin organisaation liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. Pohdinnassa työntekijät kertovat omasanaisesti, mikä auttaa heitä hoitamaan työnsä hyvin. Samalla he pääsevät näkemään verkkoaivoriihessä toisten työntekijöiden tuottamia ideoita. Työntekijät arvioivat, mikä toisten työntekijöiden ideoista parantaa eniten työhyvinvointia tulevaisuudessa. Parhaista ideoista työntekijät haastetaan vielä pohtimaan, miten ne saataisiin konkreettisesti käyttöön työpaikalla.

Yhteiskehittäminen työhyvinvoinnin kehittämiskohteiden konkretisoijana

Yhteiskehittämällä työyhteisöstä saadaan nostettua tärkeimmät työhyvinvointia parantavat ideat sekä konkreettiset ratkaisut, joilla ongelmien juurisyitä saadaan taklattua. Tämän prosessin myötä HR-toiminnolla on valmis kehittämisagendan pohja, jossa on koko porukan yhdessä pohtimat ainekset entistäkin tyytyväisempien ihmisten työpaikkaan.

Jos työhyvinvointia halutaan hyödyntää kilpailuedun näkökulmasta, on järkevää seurata, kuinka paljon henkilöstön ideoimia keinoja voidaan toteuttaa ja käytetäänkö kerättyä tietoa päätöksenteossa. Tässäkin voimme olla avuksi.