Kuntien yhteistyö ratkaisee, kun tuloksia ei voi enää tehdä yksin
Kun elinvoima, työllisyys ja osaaminen syntyvät yhä useamman toimijan yhteispelillä, kunnan on osattava rakentaa yhteinen suunta yli organisaatiorajojen. Kuntien yhteistyö on nyt enemmän kuin verkostoja ja yhteisiä kokouksia, se on ekosysteemien rakentamista. Tämä onnistuu parhaiten, kun ihmiset otetaan aidosti mukaan suunnittelemaan parhaita ratkaisuja.
Kuntien yhteistyö ei ole kunnille uusi asia. Uutta on se, kuinka riippuvaiseksi kunnan onnistuminen on tullut muiden toimijoiden tekemisestä. Työllisyys, elinvoima, osaaminen ja hyvinvointi eivät nimittäin synny yhden organisaation päätöksillä.
Tämän hetken kuntajohtamisen keskeinen haaste onkin, miten saada aikaan yhteisiä tuloksia, kun tarvittavat toimijat ovat hajallaan eri organisaatioissa: kunnissa, työllisyysalueilla, yrityksissä, oppilaitoksissa, järjestöissä ja hyvinvointialueilla.
Siksi kuntien johtamisessa tarvitaan yhä vahvemmin ekosysteemistä toimintatapaa. Käytännössä se tarkoittaa kykyä muodostaa yhteinen tilannekuva, löytää eri toimijoiden yhteiset tavoitteet ja saada ihmiset toimimaan niiden eteen.
Kunnan vastuu kasvaa, mutta ratkaisut syntyvät yhdessä
Viime vuosien uudistukset ovat muuttaneet kuntien tehtäväkenttää merkittävästi. Ensin sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät hyvinvointialueille. Sitten vuoden 2025 alussa julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnille. Suomeen muodostui samalla 45 työllisyysaluetta.
Kasvavan työllisyyden tavoite on hyvä esimerkki siitä, miten yksikään toimija ei voi tuottaa haluttua lopputulosta ilman muita. Kunta voi järjestää palveluita, yritykset tarjoavat työpaikkoja, oppilaitokset luovat osaamista, hyvinvointialue tukee työkykyä ja järjestöt tavoittavat ihmisiä, joita muut palvelut eivät aina tavoita.
Toimiessaan yhdessä ekosysteeminä, on toimijoilla mahdollisuus saada aikaan aitoa muutosta ja kasvattaa alueen elinvoimaa. Myös Kuntaliiton selvityksessä yhteistyötä ja verkostoja pidetään keskeisinä alueiden elinvoiman rakentamisessa. Kyselyyn osallistui 185 kuntajohtajaa eri puolilta Suomea, ja heistä 81 prosenttia vastanneista piti kuntien välisen yhteistyön lisäämistä kannatettavana.
Verkostomainen kehittäminen auttaa hyödyntämään resursseja tehokkaammin ja levittämään toimivia käytäntöjä. Yhteistyö itsessään ei ole tavoite. Tavoite on saada yhdessä aikaan jotain, mihin kukaan toimijoista ei pysty yksin.
Kuntien yhteistyö ei parane lisäämällä kokouksia
Kunnissa ei yleensä ole pulaa verkostoista, ohjausryhmistä tai yhteistyöfoorumeista. Silti yhteinen tekeminen ja ekosysteemien rakentaminen voi olla vaikeaa. Yrityksellä, kunnalla, oppilaitoksella ja järjestöllä voi olla erilainen käsitys siitä, mikä pitäisi ratkaista ensin. Jokaisella on omat tavoitteensa, resurssinsa ja mittarinsa.
Ekosysteeminen yhteistyö ei synny sillä, että toimijat kutsutaan mukaan. Se syntyy, kun he pystyvät yhdessä ratkaisemaan myös vaikeat kysymykset vastuista, resursseista, rahasta ja päätösvallasta.
Tarvitaan tapa saada erilaiset näkemykset näkyviin ja tunnistaa, mistä ollaan samaa mieltä, missä näkemykset eroavat ja mikä oikeasti estää etenemisen.
Vantaalla rakennettiin yhteistä toimintamallia yli organisaatiorajojen
Vantaan Tikkurilan osaamiskampus tarjoaa konkreettisen esimerkin toimivan ekosysteemin rakentamisesta. Osaamiskampus rakennetaan huippupaikalle Tikkurilan Jokiniemeen vuosina 2024−2032. Koulutus ja työelämä kehittävät kampuksella uutta osaamista työelämän tarpeita ennakoiden.
Fasilitoimme yhdessä Vision Factoryn kanssa yhteiskehittämisen prosessia työpajojen, Verkkoaivoriihien, haastattelujen ja palvelumuotoilun menetelmien avulla.
Vuoden aikana kaupunki ja 12 koulutustoimijaa ratkaisivat, miten kampukselle voisi rakentaa koulutuspalveluita yritysten tarpeisiin sekä yhdistää koulutusorganisaatioiden osaamista yhteisiksi palveluiksi. Yhdessä piti määritellä muun muassa palvelulupaus, toimijoiden vastuut, ansaintalogiikka, resurssitarve ja toiminnan juridinen muoto.
Yksi työn keskeisistä teemoista oli keskinäisen luottamuksen rakentaminen. Kun eri organisaatiot rakentavat yhdessä uutta, näkemykset eivät aina kohtaa. Silloin onnistuminen riippuu siitä, pystytäänkö myös kitkaa aiheuttavat kysymykset nostamaan näkyviin ja käsittelemään niitä rakentavasti.
Miten Fountain Park voi auttaa?
Kunnan johtamisessa on totuttu kysymään: Mitä meidän pitää tehdä? Tämä kysymys johtaa helposti organisaatioon, tehtäviin ja resursseihin.
Kuitenkin ekosysteemisessä toimintaympäristössä yhtä tärkeä kysymys on: Mitä meidän pitää saada aikaan yhdessä, ja ketkä tarvitsemme siihen mukaan? Tämä kysymys auttaa tunnistamaan ihmiset ja organisaatiot, joiden tiedosta, toiminnasta ja sitoutumisesta onnistuminen riippuu.
Fountain Park auttaa muuttamaan hajallaan olevan ihmisten tiedon yhteiseksi tilannekuvaksi, prioriteeteiksi ja toiminnan tiekartaksi.
Prosessi etenee kolmessa vaiheessa.
- Määritellään tavoite: Mitä haluamme saada aikaan ja ketkä tarvitaan mukaan?
- Kuunnellaan ihmisiä aidosti: Fasilitoidussa Verkkoaivoriihessä osallistujat tuovat esiin omia ajatuksiaan ja arvioivat muiden näkemyksiä.
- Muodostetaan tiekartta: Tulokset jalostetaan johdon käyttöön niin, että näkyviin tulevat keskeiset havainnot, yhteiset painotukset ja asiat, joihin kannattaa tarttua seuraavaksi.
Olennaista on lopuksi kysyä, syntyikö yhteinen ymmärrys, tulivatko vaikeat kysymykset näkyviin, pystyttiinkö vaihtoehtoja priorisoimaan ja tiedetäänkö, mitä seuraavaksi tehdään.
