LOPS 2021 – lukioiden sidosryhmien ääni muutoksen keskiössä
Yhteiskehittäminen lukioiden toiminnan vauhdittajina
Uudet Lukioiden opetussuunnitelmat (LOPS) otetaan käyttöön syksyllä 2021. Uudistuksen myötä lukioissa pyritään entistä määrätietoisemmin kohti laaja-alaista osaamista, kestävän tulevaisuuden rakentamista, osallistavaa toimintakulttuuria sekä mm. oppiainerajat ylittäviä opintoja yksilöiden tarpeet huomioiden.
Jo aiemmin voimaan astunut lukiolaki pohjaa entistä vahvemmin oppilaiden ohjaukseen, erityisopetukseen ja opetuksen tarpeiden tunnistamiseen. Lakimuutoksen myötä yhteisöllinen tapa kehittää eri kokonaisuuksia korostuu ja uudenlaisia ratkaisuja haasteisiin haetaan verkostoista.
Koulutuksen järjestämisestä on tulossa kuntien tärkein ja keskeisin tehtävä. Osallisuus näkyy velvoittavana tekijänä kuntalaissa, ja myös nuorilla tulee olla mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluiksi. Yhteiskehittämis- ja vuorovaikutustaitoja tulee vaalia, sillä moniammatillinen ja monitahoinen yhteistyö on tulevaisuudessa kaiken tekemisen perusta.
Osaamisen ja ammattitaidon jakamista yhteisissä pöydissä
On tärkeää, että jo LOPS-uudistusta suunniteltaessa lukioiden tärkeimmät sidosryhmät, oppilaat, opettajat ja huoltajat ovat päässeet ideoimaan ja ilmaisemaan tarpeitaan tulevaisuuden lukiokoulutukselle ja paikallisten OPS:ien valmistelijoille. Demokratiakasvatus on kirjattu osaksi lukioiden opetussuunnitelmia, ja sidosryhmien keskeinen mielipiteiden jakaminen ja yhteisen hyvän tavoittelu lukioiden toiminnan kehittämisessä edistää tätä agendaa.
Suurten muutosten alla osallistamisen avulla voidaan varmistaa, että ne, joita muutos erityisesti koskee, pääsevät vaikuttamaan. LOPS:in sujuvan läpiviennin kannalta avainasemassa on lukioiden toimintaan keskeisesti liittyvien teemojen arviointi tärkeimpien sidosryhmien kesken.
Kun taustoiltaan ja tilanteiltaan erilaiset ihmiset saadaan samoihin tiloihin yhteisten haasteiden äärelle, voi uudenlaisia ja odottamattomiakin ratkaisuja syntyä. Tärkeää prosessissa onkin ollut ihmisten sitouttaminen ja mahdollisimman monipuolisen osaamisen hyödyntäminen sidosryhmien edustajien erilaisista lähtökohdista. Työtä ei tehty yksittäisten työryhmien voimin, vaan LOPS-prosessissa kuvainnolliset ovet avattiin kaikille sidosryhmille.
Räätälöity LOPS-prosessi huomioi paikalliset tarpeet
Koronatilanteesta johtuen eri lukioille toteuttamamme LOPS-prosesseja tukeva osallistaminen ja sidosryhmien kuuleminen tehtiin täysin verkon yli. Osallistumisen yksinkertaisuus ja vuorovaikutteisuuden säilyminen usean kuulemiskierroksen aikana onnistui myös poikkeusaikana digitaalisia menetelmiä hyödyntäen.
Jokaiselle lukiolle räätälöity paikallisiin ominaisuuksiin keskittyvä kehittämispolku auttoi rakentamaan lukion toimintasuunnitelman näkökulmia ja ratkaisuja alueellisten vahvuuksien varaan. Pienten lukioiden kehittämisen vaihtoehtojen ollessa rajalliset, myös sidosryhmiltä haluttiin saada näkemyksiä, mihin keskittyminen koetaan ensisijaisen tärkeäksi. Myös oppimisen ilon huomioiminen läpi uuden LOPS:in toimi tärkeänä näkökulmana kuulemiskierroksilla. Riihimäen kaupungin sivistysjohtaja Jarkko Niiranen kirjoitti oppimisen ilosta osana opetussuunnitelmatyötä, blogiin pääset tästä.
Osallistamisella konkretiaa kehittämistyöhön
Osallistamiselle ja yhteiskehittämiselle suotuisien olosuhteiden rakentaminen on helpottanut sidosryhmien ideointia ja palvellut LOPS-prosessin kokonaisuutta.
Paikallisen OPS:in kehittämisen lähtökohtana oli valita kerrallaan yksi tai kaksi kysymystä, joihin haettiin vastauksia. Sidosryhmät keskittyivät arvioimaan muutamaa valittua teemaa ja ideoimaan lopputuloksia. Näin suuren muutosprosessin pilkkominen pienempiin palasiin auttoi pitämään fokuksen olennaisissa asioissa, helpotti suunnan tarkistamista sekä velvoitti asianosaisia toimimaan sovituilla tavoilla. Osallistavien prosessien myötä pientenkin lukioiden oli mahdollista ottaa suuria harppauksia kohti uutta LOPS:ia yhteisesti ja omaan tahtiin.
Mikäli haluat tutustua LOPS-prosessin vaiheisiin tarkemmin, kurkkaa tästä LOPS-prosessi käytännössä
