Osallistaminen luo oppimisen iloa ja tuo sidosryhmien äänen kuuluviin mm. opetussuunnitelmatyössä
Osallistaminen tuo selkeyttä jatkuvaan muutokseen
Osallistaminen on eräs keskeisimpiä teemoja, joka löytyy miltei jokaisen kunnan strategiasta. Kyse on osaltaan tahtotilasta, jolla kuntalaisten ääni saataisiin kuuluviin heitä koskevissa asioissa, ja johon myös kuntalaki kuntia velvoittaa. Mikään, paitsi muutos ei ole pysyvää. Myös muutosprosessien menestyksekkäässä läpiviennissä, osallistaminen nousee keskiöön, jolloin osallistaminen nähdään voimavarana loiventaa henkilöstön mahdollisesti kokemaa painetta muutoksessa. Voisi aiheellisesti sanoa, että osallistamista halutaankin tuoda poikkihallinnollisesti lähes kaikkeen kunnalliseen päätöksentekoon, niin myös koulutukseen ja oppimiseen.
Opetussuunnitelmat hyötyvät aidosta osallistamisesta
Erityisesti opetussuunnitelmatyössä ja pohdinnassa, millä lisättäisiin oppimisen iloa, tärkeiden sidosryhmien, kuten oppilaiden, huoltajien, kuntalaisten, harrastetoimijoiden ja yrittäjien ääni tahtoo jäädä liian usein kuulumattomiin. Valitettavan usein törmätään myös vanhakantaiseen näkemykseen, jossa on helppo sanoa osallistamisen olevan kunnossa, mikäli joskus on tullut kysyttyä esim. kuntalaiskyselyllä mitä kuntalaiset tai oppilaat toivoisivat. Se, mikä meiltä vielä liian usein puutuu, on aito keskusteluyhteys ja yhteiskehittäminen, asiat, joita suurin osa kunnista juuri kipeimmin tarvitsisi. Onneksi Fountain Park on kehittänyt siihen konkreettisia työkaluja, joilla sidosryhmien näkemykset saadaan resurssiviisaasti, aikaa ja rahaa säästäen huomioiduksi.
Opiskelijalähtöisyys ja yhteistyö LOPSin keskiössä
Otetaanpas esimerkiksi parhaillaan käynnissä oleva Lukion opetussuunnitelmauudistustyö. Opetushallitus on korostanut eräinä keskeisimpinä kehittämiskohtina Lukion opetussuunnitelmauudistuksessa (LOPS), tukea lukioiden toimintakulttuurin kehittymistä sellaiseksi, että ne osallistavat opiskelijoita, perustuvat yhteistyöhön, ottavat huomioon yksilöllisiä tarpeita ja ovat monimuotoisempia. Lisäksi halutaan vahvistaa opiskelijalähtöisyyttä ja opintojen henkilökohtaistamista sekä lisätä sen avulla opiskelumotivaatiota ja opintojen mielekkyyttä. Siksi kehitimme innovatiivisen ja kaikki sidosryhmät osallistavan verkkoaivoriihen Lukion uuden opetussuunnitelmatyön pohjaksi. Vaikka rehtori ja opettajat pedagogian ammattilaisina vastaavatkin luonnollisesti LOPSin sisällön kirjauksista, niin kuinka paljon menetämmekään arvokasta tietoa, mikäli jättäisimme huomiotta esim. opiskelijoiden, paikallisten yrittäjien tai huoltajien näkemyksiä heille soveltuvissa paikallisOPSin teemoissa?
Kyse ei ole mistään rakettitieteestä, vaan asioiden tekemisestä uudella tavalla.
Osallistaminen tuo konkretiaa kehittämistyöhön
Pystymme osallistamaan kaikki sidosryhmät kustannustehokkaasti mukaan tähän yhteiskehittämiseen ja paikallisten erityispiirteiden huomioimiseen. Opettajille Verkkoaivoriihi näyttäytyy konkreettisesti aikaa säästävänä innovaatioalustana, jonka tuloksena saadaan useita satoja käytännöllisiä kehittämisehdotuksia ja -näkemyksiä uuteen lukion OPS:iin ja lukion johtamisen arkeen. Varsinainen kirjoitusprosessi on myös helppo, kun kehitysideat ovat aikaa säästäen jalostettu verkkoalustan yli keskustellen valmiiksi. Opiskelijoiden ja uiden sidosryhmien kannalta verkkoaivoriihi näyttäytyy pelillisyytensä ja mobiililaitteisiin erinomaisen skaalautuvuuden vuoksi helppokäyttöisenä ja kiinnostava tapana vaikuttaa ja tuoda omia kehitysideoitaan näkyville. Alustalla voi myös kommentoida ja edelleenkehittää muiden esille nostamia kehitysajatuksia.
Oppimisen ilo on jokaisen koululaisen oikeus
Vastaavalla tavalla olemme rakentaneet oppimisen ilon pohdinnan Verkkoaivoriihen pohjalle. Vaikka moni opettajista ja viranhaltijoista onkin päivittäin tekemisissä lasten ja nuorten kanssa, niin käytämmekö oikeasti riittävästi aikaa kysyäksemme, mikä heidän mielestään lisäisi oppimisen iloa? Samalla tavalla arvokkaita näkemyksiä on huoltajilla, seuratoimijoilla ja kaikilla muillakin sidosryhmillä.
Tulokset sidosryhmiä osallistavista Verkkoaivoriihistä ovat vakuuttavia. On hienoa huomata, kuinka sidosryhmien sitoutuminen muutokseen, uudella tavalla yhteiskehittämiseen ja tekemiseen, opetussuunnitelmaan, ja lisääntyneeseen oppimisen iloon on merkittävä.
Kirjoittaja Jarkko Niiranen toimii Riihimäen kaupungin sivistysjohtajana. Hän on koulutuskentän rautainen ammattilainen, ja on aiemmin työskennellyt mm. Finnish International School Georgian rehtorina.
