Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma otti askeleita eteenpäin poikkeusajasta huolimatta
”Emme olisi fyysisten työpajojen avulla pystyneet saavuttamaan näin laajaa osallistujajoukkoa. Oli erittäin positiivista, että meidän ei tarvinnut rajata verkkotyöskentelyn osallistujamäärää, vaan kaikki halukkaat saivat osallistua. Saamistamme monipuolisista näkemyksistä luotiin hyvää pohjaa alueellisten hankkeiden tueksi."
Tulevaisuuden sote-keskus kutsui maakuntien sidosryhmät vaikuttamaan
Tulevaisuuden sote-keskus on Marinin hallituksen keskeinen ohjelma, jossa sote-palveluja lähdetään kehittämään osana soteuudistusta. Kesäkuisen valtionavustusten jakamisen jälkeen tulevaisuuden sotekeskus -hanke on lähtenyt liikkeelle jokaisessa maakunnassa.
Alueilla tehtävän hanketyön tueksi haluttiin, että sidosryhmäyhteistyö käynnistetään kansallisesti yhteisen työskentelyn avulla. On tärkeää, että jokaisella alueella tiettyjä teemoja voidaan syventää ja viedä eteenpäin alueen yksilölliset tarpeet huomioiden. Tämän työn tueksi sosiaali- ja terveysministeriö aloitti verkkotyöskentelyn aiheiden ympärillä.
”Alkuperäisenä ajatuksenamme oli järjestää viisi työpajapäivää, mutta koronan takia jouduimme luopumaan ajatuksesta. Lähdimme pohtimaan vaihtoehtoja saada suuri joukko ihmisiä eri puolilta maata osallistumaan sidosryhmätyöskentelyyn. Näimme Fountain Parkin verkkotyökalun hyvänä ratkaisuna haasteeseemme, ja sen kanssa lähdimme liikkeelle”, kertoo STM:n erityisasiantuntija Kirsi Paasovaara.
Vuorovaikutuksen merkitys korostuu poikkeusajassa
Peruuntuneista työpajapäivistä huolimatta vuorovaikutuksen merkitystä haluttiin korostaa, vaikka kehittämistyöhön osallistuminen järjestettiin verkon yli.
”Valitsimme Fountain Parkin työkalun verkkotyöskentelyymme erityisesti siksi, että osallistujien oli mahdollista arvottaa alustalla muiden osallistujien antamia vastauksia. Osallistujat pystyivät siis vaikuttamaan laajemmin ja ottamaan kantaa muiden ajatuksiin. Tällaista vuorovaikutuksen elementtiä pidimme erittäin tärkeänä, sillä emme halunneet, että osallistujat vastaavat pelkkään kyselyyn”, Paasovaara summaa.
Sote-keskus syntyy yhteistyöllä
Verkkotyöskentelyyn saatiin lopulta yli 1000 osallistujaa eri puolilta Suomea. Osallistujat pohtivat mm. mikä tekee parhaan mahdollisen sote-keskuksen, ja miten osallistujien omat sidosryhmät voisivat edistää haluttuja tavoitteita.
”Oli tärkeää, että osallistujat saivat käydä läpi tulevaisuuden sote-keskuksen tavoitteita, ja ylipäätään sitä, mikä tulevaisuuden sote-keskus on. Annetut vastaukset vahvistivat käsitystämme ja ajatuksiamme, joita olimme kirjanneet ohjelmaan jo aiemmin. Oli mukava huomata, että eri sidosryhmistä tulevilla ihmisillä oli samankaltaisia ajatuksia. Saimme osallistujilta myös uusia näkökulmia, joita emme ollut tulleet ajatelleeksi”, Paasovaara pohtii.
Tyytyväisiä sosiaali- ja terveysministeriöissä oltiin erityisesti siihen, että verkkotyöskentelyyn saatiin niin suuri osallistujajoukko. Mukana oli osallistujia mm. yrityksistä, sote-järjestöistä, kunnista ja kuntayhtymistä sekä eri viranomaistehtävistä.
”Emme olisi fyysisten työpajojen avulla pystyneet saavuttamaan näin laajaa osallistujajoukkoa. Oli erittäin positiivista, että meidän ei tarvinnut rajata verkkotyöskentelyn osallistujamäärää, vaan kaikki halukkaat saivat osallistua. Saamistamme monipuolisista näkemyksistä luotiin hyvää pohjaa alueellisten hankkeiden tueksi. Alueilla ei tarvitse tehdä samaa työtä alusta alkaen, sillä verkkotyöskentelyn tulokset toimivat hyvänä perustuksena seuraavien askeleiden rakentamiseen”, arvioi Paasovaara.
