Koululaiskysely yhdistää koululaiset ja harrastukset

Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa jo neljä kertaa toteutettu valtakunnallinen koululaiskysely on yksi merkittävimpiä lasten ja nuorten kuulemisen välineitä Suomessa. Kysely on toteutettu yhteensä neljä kertaa. Viimeisimpänä vuonna 2020 kierros, jossa tuloksia täydennettiin ja kunnille annettiin vastaamiseen jatkoaikaa vielä vuoden 2021 alussa. Oheinen haastattelu Iina Berdenin kanssa on tehty vuoden 2019 toteutuksen jälkeen.

Koululaiskysely on merkittävä kuulemisen väline

Lähes 100 000 perusopetuksessa olevaa koululaista osallistui vuoden 2019 kyselyyn, jossa kysyttiin, mitä lapset ja nuoret toivovat elämäänsä lisää ja mihin heitä koskeviin asioihin heillä on kiinnostusta ja ideoita vaikuttaa. Koululaiskyselystä selviää, mitä kulttuurin ja liikunnan harrastuksia kunkin koulun oppilaat toivovat omaan kouluunsa.

”Ajatus koululaiskyselystä syntyi harrastustoiminnan edistämistä pohdittaessa vuonna 2015. Vastaavanlaista kanavaa, jolla kuulisimme jokaisen maamme koululaisen toiveet ja näkemykset ei ollut olemassa, joten päätimme luoda sellaisen. Tämä uudella tavalla toimiminen sopi hyvin hallituksen kärkihankkeen henkeen”, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Iina Berden. Koulun oppilaiden kuuleminen oli ehtona ministeriön avustuksen saamiselle. Mikäli koulu ei ollut vastannut koululaiskyselyyn, kuuleminen tuli tehdä jollain muulla vastaavalla tavalla.

Tuloksista tukea tulevaisuuden suunnitteluun

Mediahuomiotakin keränneistä tuloksista kävi ilmi, että koululaiset toivovat päiviinsä lisää aikaa ystävien ja perheen kanssa, lisää mahdollisuuksia vaikuttaa koulupäivien sisältöön sekä usean kulttuurialan ja liikuntalajin harrastusmahdollisuuksia kouluihin.

”Saamme kyselyn ansiosta tietää, millaisia harrastusmahdollisuuksia koululaiset haluavat ja miten ne tulisi toteuttaa. Kyselystä hyötyivät myös kunnat, harrastusten järjestäjät ja valtakunnalliset toimijat. Kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia on viety kouluihin, missä kiinnostusta tiettyyn harrastukseen on runsaasti, mutta kunnista ei löydy tarjontaa.”

Koululaiskyselyn tulokset ovat osa opetus- ja kulttuuriministeriön tietopohjaa. ”Olemme hyödyntäneet tuloksia muun muassa harrastuspassin suunnittelussa ja lastenkulttuurin linjauksissa.”